Mainos
Mainos

Luokanopettaja Siri sairastui koulun sisäilmasta ja joutui jättämään työnsä: "Taudit eivät tahtoneet parantua ja silloin hälytyskelloni alkoivat soida"

Vantaalainen luokanopettaja Siri Ahokas sairastui työpaikkansa sisäilmasta niin pahoin, ettei hän voinut enää jatkaa työtään samassa koulussa.

KATSO VIDEO: Yllä olevalla videolla keskustellaan siitä, miten sisäilmaongelmat saadaan kuriin.

Koulujen ja muidenkin julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat erittäin yleisiä ja vakavia, ja Ahokas kokee avoimen keskustelun asiasta tärkeäksi.

– Ongelmat on myös tuotava rakennusten käyttäjien tietoon. Vasta silloin vuoropuhelu on aito ja johtaa todennäköisemmin ongelmanratkaisuun, Ahokas toteaa.

Ahokas alkoi työskennellä opettajana Helsingissä Konalan ala-asteella vuosituhannen vaihteen jälkeen. Sairastelut alkoivat vähitellen.

– Ennen tätä olin todella terve enkä juuri koskaan sairastanut. Pikkuhiljaa alkanut oireilu oli ensin perusflunssia ja hengitystieinfektioita. Ne menivät sen piikkiin, että koulussa ja lasten kanssa työskennellessä taudit tarttuvat helposti. Ajattelin myös iän ja raskauksien vaikuttavan asiaan, Ahokas kertoi SuomiAreenassa Porissa vieraillessaan.

– Lopulta taudit eivät oikein tahtoneet parantua ja siinä vaiheessa hälytyskelloni alkoivat soida. Huomasin olevani kroonisesti hengitystieinfektiossa. Sain myös muita oireita. Lopulta olin vähintään puolet viikosta sairauslomalla, lopun ajasta sinnittelin, hän kertoo.

Vaikea löytää työpaikkaa

Vuodeksi 2017 Ahokas jäi opintovapaalle ja opiskeli valtio-oppia etänä. Infektiot loppuivat kuukaudessa.

– Opintovapaalle jääminen oli mielestäni nopein tapa päästä pois. En halunnut jäädä pitkälle sairauslomalle enkä lähteä "kiertoon", vaan halusin toipua.

– Tämän vuoden alussa aloitin työt uudessa koulussa, mutta sielläkin on sisäilmaongelmia ja oireeni alkoivat taas. Lopulta teinkin töitä vain ulkona. En halunnut pakon sanelemana olla sairauslomalla.

Ahokkaan ensi lukuvuosi ja tulevaisuus on avoin.

– Sairasteluni on selvästi paikkariippuvaista.

Välillä Ahokas huomaa heti johonkin rakennukseen mennessään, että siellä on sisäilmaongelmia. Toisinaan hän huomaa sen vasta jälkikäteen.

Oppilaatkin sairastelevat

Ahokas ei ole ainoa Konalan ala-asteella, joka on sairastunut.

– En ole suinkaan ainoa opettaja tai henkilökuntaan kuuluva, joka on kyseisissä kouluissa kärsinyt sisäilmasta. Olen itse huomannut, että lapsilla astmat ja allergiat ovat lisääntyneet hirveästi sinä aikana, kun minä olen työskennellyt opettajana. Tilanne on koko ajan pahentunut ja pahenee yhä.

Ahokkaan mukaan lapsilla on paljon päänsärkyjä ja pahoinvointia, ja he joutuvat niiden vuoksi lähtemään koulusta pois kesken päivän. Jotkut ovat koulusta pois pitkiä aikoja.

– Oireiden ja sairauksien kirjo on valtava. Edellä mainittujen lisäksi ihmisillä on silmäoireita, ihottumia, lihas- ja nivelkipuja, kognitiviisia ja neurologisia vaikeuksia. Pitkityttyään nekin voivat kroonistua.

– Olen myös havainnut poikkeuksellista levottomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Tajusin vasta myöhemmin, että nämäkin johtuvat talosta, Ahokas pohtii.

Ei oteta riittävän vakavasti

Ahokkaan mukaan kouluissa ei oteta asiaa riittävän vakavasti.

– Tilannetta ei ole otettu tarpeeksi vakavasti, jos ihmisiä sairastuu ja silti koulu on yhä toiminnassa. Talossa on tutkitusti ongelmia ja siellä on muun muassa sädesientä. Silti toimintaa ei ole lakkautettu ja siirrytty väistötiloihin, hän ihmettelee.

Ahokkaan mukaan kouluun on tulossa peruskorjaus vuoden päästä.

– Toivon todella, että tulevat väistötilat ovat puhtaita, sillä niissäkin on usein ongelmia. Itse koulurakennus pitäisi purkaa kokonaan.

Ahokkaan mukaan vastaavanlaiset sisäilmaongelmat koskevat myös lukuisia muita kouluja ja julkisia tiloja, kuten seurakuntia, varuskuntia, vanhusten palvelupisteitä, terveyskeskuksia ja sairaaloita.

Ongelmia monessa paikassa

Jos sisäilmasta kärsivän sairastelu etenee tarpeeksi pitkälle, niin siitä palautuminen voi kestää todella pitkään. Oireilu kumuloituu, pahenee ja aiheuttaa sairastuneelle ongelmia muissakin tiloissa.

– Esimerkiksi ostoskeskukset ovat aika haastavia paikkoja ja niissäkin on paljon sisäilmaongelmia. Katot vuotavat ja vedet tulevat sisään. Kosteudessa homeet, bakteerit ja sienet elävät ja sieltä ne ongelmat alkavat, Ahokas kertoo.

Sisäilmaongelmaisia rakennuksia on Suomessa todennäköisesti erittäin paljon.

– Se on suuri ongelma kouluissa, mutta ongelmia on myös monissa muissa julkisissa rakennuksissa ja kodeissa.

Kattovuotoja ei korjata

SuomiAreenassa Porissa keskusteltiin keskiviikkona lapsen oikeudesta terveeseen sisäilmaan. Paneeliin osallistui muun muassa SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru ja rakennusterveys- ja sisäilmastopalveluista vastaava toimialajohtaja Juhani Pirinen FCG Suunnittelu ja tekniikasta.

Keskustelussa todettiin, että monet talot ovat huonosti rakennettuja ja huollettuja eikä ylläpidosta pidetä riittävästi huolta. Nämä johtavat sisäilmaongelmiin.

Välillä uusissakin rakennuksissa todetaan heti sisäilmaongelmia. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että uudet materiaalit ovat kastuneet ja homehtuneet.

– Koulujen yksi ongelma on, että vaikka katto, ikkunat, putket tai viemärit vuotaisivat, niin saattaa kestää pitkään ennen kuin ne korjataan. Aina ei edes korjata, ainakaan kunnolla.

Kosteissa paikoissa on aina potentiaalisesti ongelmia. Sen vuoksi korjaukset olisi tehtävä ripeästi ja huolellisesti.

Kotonaolo ei ole ratkaisu

Lainsäädännössä muun muassa työsuojelu- ja perusopetuslaki turvaavat oppilaiden ja työntekijöiden oikeuden terveellisiin ja turvallisiin opiskelu- ja työtiloihin sekä oppilaan oikeuden saada opetusta.

– Näyttää vahvasti siltä, että kunnat ja kaupungit eivät kykene toimimaan lakien mukaisesti ja lakeja rikotaan. Valitettavasti viime kädessä oppilaat ja opettajat kantavat seuraukset sairastumalla ja he estyvät opiskelustaan ja työstään, Ahokas valittelee.

Pitkittyneet sairauslomat ja kotikoulut eivät toimi ratkaisuna sisäilmaongelmiin. 

– Tilanne on valtakunnallinen ja se pitää nostaa esiin. Puhtaita tiloja odotellessa on keksittävä luovia ja joustavia ratkaisuja opiskelun ja työnteon turvaamiseksi, Ahokas sanoo.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme