Mainos
Mainos

Maahanmuuttajien lapsia lähetetään ulkomaille "oppimaan tavoille" – perillä voi odottaa pakkoavioliitto tai ympärileikkaus

Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsia lähetetään vanhempiensa kotimaihin jopa vuosiksi ja välillä myös vastoin heidän tahtoaan.

Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan ilmiöstä lähettää ulkomaalaistaustaisten perheiden lapsia yksin ulkomaille "oppimaan tavoille".

Kurttilan tiedossa on tapauksia, jossa nuori on lähetetty vuosiksi ulkomaille ilman passia. Tällaista toimintaa ei hänen mukaansa voi verrata matkustamiseen kesäksi mummolaan.

– Lapsien lähisuhteet, kulttuuri ja kieli ovat täällä, hän toteaa.

Taustalla huoli "länsimaisista tavoista"

Kurttila muistuttaa, että on paljon perheitä, jotka haluavat tutustuttaa lapset omiin juuriinsa. Tässä kuitenkin tarkoitetaan vastentahoista lähettämistä ulkomaille.

Nuoria lähetetään ulkomaille Kurttilan mukaan sen vuoksi, että vanhemmilla on erilaisia huolia liittyen esimerkiksi lasten maallistumiseen tai länsimaalaistumiseen.

Fenix Helsinki ry:n hallituksen puheenjohtaja Ujuni Ahmed kertoo, että lähettämisen taustalla voi olla huoli "lapsen oppimisesta länsimaisille tavoille", mutta kyseessä voivat olla myös kotoutumisen ongelmat. Vanhemman voi olla vaikea kasvattaa lasta yhteiskunnassa, jota ei koe itse omakseen.

– Voi olla, ettei vanhempi itse ole kotoutunut. Ympäristö voi olla vieras, uusi ja pelottavakin.

Lapset lähetetään hänen mukaansa usein maahan, jossa vanhemmat uskovat tämän saavan hyvää oppia, esimerkiksi lasten vanhempien kotimaa.

– Vasta siellä lapsi saattaa kuulla, että sinne jäädään vuosiksi, Ahmed kertoo.

Riskinä ympärileikkaus ja pakkoavioliitto

Lapsiasiainvaltuutetun mukaan riskinä on, että ulkomaille lähettämisten avulla voidaan pitää yllä nuorille vahingollisia kulttuuritraditioita, kuten pakkoavioliittoja tai tyttöjen ympärileikkaamista.

Myös Ujuni Ahmed pitää hyvin todennäköisenä, että myös Suomesta on lähetty tyttöjä ympärileikattavaksi maihin, joissa traditio on vielä voimissaan.

– Meillä ei ole keinoja puuttua tähän, eikä ennaltaehkäisyä. Nuoria pitää valistaa siitä. että tällainen ilmiö on olemassa ja että se on väärin, hän vaatii.

Miten nuori voi vain kadota koulusta?

Ulkomaille lähettäminen saattaa käydä ilmi niin, että nuori yksinkertaisesti ei palaa kouluun kesälomansa jälkeen. Haastateltavat kritisoivat, miksi tilanteeseen ei tällaisessa tapauksessa puututa.

– Puhutaan nuorista, joilla jää peruskoulu pahasti kesken, koska vanhassa kotimaassa ei sellaista koulutusta välttämättä ole. Ei voi olla, että lapset vain katoavat koulusta, Ahmed toteaa.

Kurttila on samaa mieltä.

– Sellainen nuori on tavoitettava. Miksi olemme toimineet niin, ettemme ole ottaneet nuoriin yhteyttä koulusta tai kunnista.

Hän kertoo kohdanneensa tapauksia, joissa palannut nuori kertoo, ettei kukaan juuri hänen peräänsä kysellyt.

Ahmedin mielestä kyseessä on vastuun laiminlyönti.

– On ajatellut, että tämä muka kuuluisi kulttuuriin, hän toteaa.

– Se, ettemme ole kiinnostuneita nuoresta, joka lukuvuoden alussa ei palaa pulpettiin, kertoo enemmän meistä kuin joistakin "heistä", Kurttila vahvistaa.

Kurttilan mielestä asiasta on keskusteltava myös vanhempien kanssa. Tärkeää olisi hänen mukaansa se, miten monikulttuuriset perheet kohdataan neuvolatoiminnasta lähtien.

– Ei pitäisi tulla tilannetta, jossa lapsen pitää valita perheen ja kavereiden väliltä. Kouluterveyskyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on paljon vaikeuksia keskustella vanhempiensa kanssa, hän kertoo.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme