Mainos
Mainos

Maakuntavaalit uhkaavat siirtyä, jos sote tarvitsee uuden lausuntokierroksen

Jos soten valinnanvapaus tarvitsee uuden lausuntokierroksen, laki on valmis aikaisintaan marraskuussa, arvioi sote- ja maakuntauudistusten projektinjohtaja Tuomas Pöysti.

Pöystin mukaan maakuntavaalien järjestäminen aikataulussaan tammikuussa vaatisi silloin hallituksen eri esitysten käsittelyn eriyttämistä. Kokoomus on korostanut, että valinnanvapauslain käsittelyn eduskunnassa pitää edetä yhtä aikaa maakuntalain kanssa.

– Jos tehdään vain mitä perustuslakivaliokunta käskee, niin välttämättä ei tarvita laajaa lausuntokierrosta. Esimerkiksi kilpailuneutraliteettikysymyksen ja valiokunnan korostaman hyvän lainvalmistelun kannalta lausuntokierros on kuitenkin asiaankuuluva menettely, Pöysti sanoo.

Lausuntokierros kestää yleensä 6–8 viikkoa. Pöystin mukaan perustuslakivaliokunta ei sulkenut pois hallituksen eri esitysten käsittelyn eriyttämistä, sillä muissa esityksissä oli selkeästi vähemmän korjattavaa kuin valinnanvapaudessa.

Sote- ja maakuntauudistus pitäisi hyväksyä marraskuun alkuun mennessä, jotta ensimmäiset maakuntavaalit voidaan järjestää tammikuussa samaan aikaan presidentinvaalien kanssa.

Perustuslakivaliokunta vaatii, että valinnanvapauslaki on laitettava uuteen valmisteluun. Valiokunnan mukaan valinnanvapauden suurimmat perustuslailliset ongelmat liittyvät julkisten palveluiden yhtiöittämiseen ja alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Myös uuden palvelujärjestelmän käyttöönoton aikataulu on sen mielestä epärealistinen ja jopa peruspalvelut vaarantava.

Pöysti sanoo, että valiokunnan lausunto on sitovaa ohjeistusta, jonka takia valinnanvapauden käyttöönottoa pitää selkeämmin jaksottaa.

– Yksityiset yhtiöt eivät pääse niin laajasti (markkinoille), mutta se ei tarkoita, ettei ollenkaan, Pöysti arvioi.

Pöystin mukaan valinnanvapauden laajentaminen voidaan toteuttaa ilman yhtiöittämisen pakkoa. Hän sanoo, että kilpailuneutraliteetti julkisten ja yksityisten yhtiöiden välillä on uuden valmistelun vaikein kysymys.

Maakunnat tarvitsevat edustajansa

Maakuntien on määrä aloittaa vuoden 2019 alussa. Perustuslakivaliokunta arvioi, että maakunnissa on kansanvaltaisuutta rajoittavia elementtejä, mutta ne ovat hyväksyttävissä.

Jos tammikuun maakuntavaaleja ei pidetä ja maakunnat joutuisivat aloittamaan ilman vaaleilla valittuja edustajia, Pöystin mukaan saattaisi syntyä uusia perustuslaillisia ongelmia.

– Ei voi sanoa, että maakunnat voivat aloittaa ilman vaaleja. Täytyy huolehtia, että vaaleilla valitut toimijat tekevät keskeiset päätökset, Pöysti sanoo.

Hän muistuttaa, että perustuslakivaliokunta korosti alkuvaiheen ratkaisujen merkitystä viitatessaan valinnanvapauden aikatauluongelmiin.

– Olisin kovin varovainen siinä, että vaaleja lykätään ja väliaikaishallinto tekisi isoja ratkaisuja, Pöysti sanoo.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme