Mainos
Mainos

Maanteiden korjausvelka yli miljardi euroa – koloja ja monttuja pitkin tieverkkoa

Suomen maanteiden kunto on huono. Ne ovat vanhoja ja pitkälti laiminlyötyjä. Maanteiden korjausvelka on kasvanut 1,2 miljardiin euroon. Koko väylästön eli teiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelka on 2,5 miljardia euroa.

Tämä talvi on ollut erityisen kuluttava teille. Alituiseen nollan ylä- ja alapuolella sahannut lämpötila on murentanut vanhoja päällysteitä entisestään. Maalis-huhtikuussa reikiä ja suoranaisia monttuja paljastuu jatkuvasti ja niitä paikkaillaan muiden töiden ohessa.

– Teitä korjataan kolmella tavalla. Ensinnäkin on nämä akuutit reikien paikkaukset muiden töiden ohessa. Toiseksi pidempiä rikkoontuneita alueita korjataan suunnitellusti. Ja kolmanneksi teiden päällysteitä uusitaan systemaattisesti kun ne ovat tulleet käyttöikänsä päähän, kertoo Pekka Rajala Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Reikiä korjataan sitä mukaa kun niitä huomataan tai tienkäyttäjät niistä ilmoittavat. Vuosittain tienkäyttäjän linjaan tulee noin 60 000 ilmoitusta auraamisesta, liukkaudesta, rei’istä, soratievaurioista sekä pölyn sitomisesta sorateillä.

– Siellä vastaa aina ihminen, joten ilmoitus on helppo jättää, sanoo Rajala.

Toisinaan autoilijoilla tosin on vaikeuksia paikantaa tarkasti huomaamansa vika tiessä. Kehitteillä onkin  sähköisiä järjestelmiä, joilla paikan määritys on yksiselitteistä ja helppoa.

Korjausvelkaa tuhansia kilometrejä

Suomessa on noin 50 000 kilometriä päällystettyjä maanteitä.

– Niistä 6550 on huonokuntoisia, kertoo Liikenneviraston kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalainen.

Päällystettyjen teiden tason ylläpitäminen vaatii noin 4000 kilometrin uudelleenpäällystämistä vuosittain. Tähän ei ole päästy vuosiin.

– Huonoimpina vuosina 2000-luvun alussa jäätiin 2000 kilometriin, jolloin korjausvelka kasvoi, kertoo Karjalainen.

Nyt liikennevirastolla on käytössään 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti kolmen vuoden ajalle. Raha on tarkoitettu paitsi maanteiden myös ratojen ja vesiväylien korjausvelan lyhentämiseen.

– Tämä toki helpottaa väliaikaisesti tilannetta merkittävästi, sanoo Karjalainen.

Yhtäkkinen suururakka ei ole paras tapa lyhentää korjausvelkaa.

– Korjausohjelma olisi hyvä rakentaa noin kymmenen vuoden mittaiseksi. Silloin työssä olisi jatkuvuutta, joka rohkaisisi urakoitsijoita investointeihin, mutta kysyntä ei olisi niin kovaa, että hinnat karkaisivat kovaan nousuun, laskeskelee Karjalainen.

Ensi kesänä tietyömaita onkin useammalla tiekilometrillä kuin olemme viime vuosina tottuneet näkemään.

Kunnossapito-osaston johtaja toivookin tienkäyttäjiltä malttia tulevana kesänä.

– Toki tietyömaa on hetkellinen hidaste, mutta pitkällä aikavälillä se on meidän kaikkien etu, sanoo Karjalainen.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot