Mainos
Mainos

Määräaikaistyöt haittaavat työttömyyden puolittamista

Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen haittaa työttömyyden puolittamista. Näin arvioi hallituksen työllisyysohjelman seurantaryhmä, jonka mukaan työttömyys voi nousta äkillisesti nousukaudenkin aikana, jos määräaikaisuuksia päättyy paljon samanaikaisesti.

Hallituksen neuvottelussaan tänään käsittelemä seurantatyöryhmän raportti toteaa, että määräaikaisten työsuhteiden yleistymisessä on kyse työmarkkinoiden toiminnan rakenteellisesta muutoksesta. Kuluvan vuoden huhtikuussa määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 300 000 henkilöä eli 17 prosenttia palkansaajista. Alle vuoden kestäneistä työsuhteista peräti 60 prosenttia oli määräaikaisia.

Määräaikaistöiden yleistyminen lisää kiertoliikettä työ-, koulutus- ja työttömyysjaksojen välillä. Se merkitsee, että koko ajan työttömäksi tulee uutta väkeä.
-Näissä olosuhteissa työttömyyden pysyväisluonteinen alentaminen vuosikymmenen loppuun mennessä hallituksen puolittamistavoitteen edellyttämällä tavalla tuottaa vaikeuksia, koska uusien työnhakijoiden virtaa ei saada vähenemään, raportissa todetaan.

Raportissa selitetään Tilastokeskuksen työvoimatiedustelussa huhtikuussa ilmennyttä hyppäystä eli työttömyyden nousua 27 000 henkilöllä edelliseen kuukauteen verrattuna. Raportin mukaan muutos aiheutui määritelmällisistä syistä eli uudella tavalla oppilaitoksissa opiskelevat voidaan tilastoida työttömiksi aiempaa väljemmin edellytyksin.

Alueelliset erot vaativat toimia

Työttömyyden puolittamiseksi seurantaryhmä on listannut kymmenen tekijää, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kärjessä ovat talouskasvu, työllisyysohjelmien tehostaminen, työn verotuksen keventäminen ja työaikapolitiikka. Apua tarvittaisiin myös mm. toimeentuloturvan uudistamisesta.

Yhdeksi toimenpiteitä vaativaksi asiaksi seurantaryhmä nostaa alueellisten työttömyyserojen pienentämisen, missä epäonnistumisesta oppositio on arvostellut hallitusta. Raportissa tosin uskotaan, että työttömyys alenee tänä vuonna myös vaikeimmilla työttömyysalueilla. Selvimmin se näkyisi Lapissa ja Kainuussa, heikommin Pohjois-Karjalassa.

Raportissa kannetaan huolta muuttoliikkeen kasvusta. Muuttoliikkeen valikoivuus eli nuorten ja hyvin koulutettujen muuttaminen kärjistää alueellisia eroja. Työttömyyden puolittamistavoitteen saavuttamisen vaikuttavat seurantaryhmän mielestä myös työvoiman saatavuus, rakennusalan näkymät ja työnantajabyrokratian vähentäminen.

Kymmenentenä kohtana raportissa todetaan, että työsopimuslailla eli mm. irtisanomissäännöksillä ei ole vaikutusta työllisyyteen.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme