Mainos
Mainos

Mari Saat: Lasnamäen lunastaja

(WSOY)

Virossa talot seisovat terhakkaasti suorassa koska rakennuksissa on jykevät perustukset, Venäjällä töllit ovat vinossa koska perustuksia ei ole. Onko tähän syynä kansanluonne vai ainoastaan maaperä? Virosta ei muuta oikein löydykään kuin kiveä niihin perustuksiin ja Venäjällä maaperä on puolestaan niin multainen, että perustuksiin ei kiveä löydy. Ja aivan kuten talot tuntuvat liikkuvan mullan päällä, ovat venäläisetkin liikkuvaa kansaa. Virolaiset sen sijaan pysyvät paikoillaan.

Virolaisilla ja venäläisillä on eroa. Näistä eroista kertoo Viron parhaimmaksi romaaniksi vuonna 2008 valittu Lasnamäen lunastaja. Päähenkilöinä kirjassa ovat Viroon neuvostoaikana muuttanut venäläinen yksihuoltajaäiti Natalja ja tämän virolaistuva tytär Sofia. Elämä on niukkaa ja laman myötä se muuttuu Lasnamäellä vieläkin niukemmaksi, kun elektroniikkateollisuus vähentää työvoimaa. Potkujen myötä kirjan yksinhuoltajaäidille ei jää muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä prostituoiduksi.

Kirjassa kuvataan hyvin raa´asti Viron olematonta sosiaaliturvaa ja peruspalkalla elävän ihmisen niukkaa elintasoa. Toisen luokan kansalaiselle eli vain venäjää puhuvalle Nataljalle tilanne on vieläkin surkeampi, sillä viron kieltä osaamattomalle työnsaanti on vaikeaa. Työttömyys tarkoittaa lähtökohtaisesti putoamista pohjalle, sillä turvaverkkoja ei käytännössä ole. Mutta ei ole kirjan mukaan helppoa rikkaallakaan, koska rikas pelkää menettävänsä omaisuutensa.

Kirjan äiti, Natalja, on yksinhuoltaja hieman vahingossa, mutta lukijaa muistutetaan, että Virossa yksinhuoltajuus on melkeinpä maan tapa, kun miehet nyt vain katoavat jonnekin. Naiset ovat siihen jo tottuneet. Virossahan elää myytti ns. vahvoista naisista ja tämä kirja vahvistaa entisestään tuota myyttiä (vaikka nyt onkin kyseessä Viroon muuttanut venäläinen).

Ryhtyminen prostituoiduksi ei ole helppoa. Natalja kuitenkin muistuttaa itseään jokaisen asiakkaan puuhailun aikana, että hän saa vähän lisää rahaa hankkiakseen lapselleen hammasraudat. Natalja panostaa näin tulevaisuuteen. Juuri tyttären hyvinvoinnin takaaminen on kirjan yksi keskeinen teema - sen voi ymmärtää myös nuoren valtion yleiseksi ideologiaksi: On hieman kärsittävä, jotta huomenna menisi paremmin. Nataljan tapauksessa tuo kärsiminen tarkoittaa maksusta naimista.

Natalja muistelee pikasuhdettaan Krimillä vähän kuin haikailisi entistä Neuvostoliittoa. Tuosta suhteesta syntyi Sofia, joka on älykäs ja osaa viroa melkeinpä kuin paikalliset. Natalja on huolissaan tyttärestään mutta pohtii myös omaa tulevaisuuttaan. Onko hänellä enää oikeutta tai mahdollisuutta rakkauteen, kun on jo lähes 50-vuotias. Rakkauttakin Natalja lopulta saa, tosin hieman erikoisessa muodossa.

Lasnamäen lunastaja on hieno kurkistus pahamaineisen Lasnamäen kerrostalojen ikkunoiden sisään. Virosta kiinnostuneille kirjasta löytyy paljon myös arkipäivän tietoa, kuten että Kalevipojan (virolaisen kansalliseepoksen sankarin) koirien nimet olivat Irmi, Armi ja Murdja Mustuke. Nuo nimet piti kirjan mukaan osata, jotta pääsisi viron kielikokeesta läpi ja saisi maan kansalaisuuden.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme