Mainos
Mainos

Metsähallituksen budjetti ei riitä palvelemaan retkeilijöiden toiveita – uusi autiotupa rakentui talkoovoimin

Metsähallituksen hoitamilla retkeilyalueilla on mittava korjausvelka. Luontopalvelut onkin joutunut rajaamaan huolellisesti sen, mitä tehdään ja missä tehdään. 

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallispuistoja, valtion retkeilyalueita sekä erämaa-alueita ja historiallisia kohteita eripuolilla maata. Rahaa työhön on noin 50 miljoonaa euroa, mutta se ei riitä kattamaan kaikkea sitä, mitä pitäisi tehdä. 

– Olemme sulkeneet 400 vähän käytettyä nuotiopaikkaa, niitä on tämän jälkeen hoidossamme 1500, kertoo luontopalvelujohtaja Antti Tanninen Metsähallituksen Luontopalveluista. 

Luontopalvelujen vastuulla on noin 10 000 kilometrin reitistö. Kilometreihin sisältyy niin polkuja kuin moottorikelkkareittejäkin. Portaita ja pitkospuita on kilometrikaupalla.  

– Retkeilijä on saattanut huomata, ettei kaikki ole aivan tiptop kaikilla reiteillä. Tämä johtuu siitä, että meillä on korjausvelkaa eli raha ei riitä kaikkeen, mitä pitäisi tehdä, sanoo Tanninen. 

Suositut talkoot

Luontopalvelut saa paljon apua vapaaehtoisilta. Kansallispuistoja, retkeilyalueita ja historiallisia kohteita huolletaan ja remontoidaan talkoilla. 

Viime vuonna talkoolaisten työpanos vastasi 24 henkilötyövuotta. Yhteensä 3788 vapaaehtoista teki vapaaehtoistyötä suojelualueiden hoidon, uhanalaisen lajiston ja kestävien riista- ja kalakantojen hyväksi yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa, kertovat Metsähallituksen tilastot.

– Talkoomme ovat hyvin suosittuja, niihin jopa jonotetaan, kertoo viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist Luontopalveluista.

Alasalvoskammi Rakitsanojalle

Tämän vuoden talkoista yhdet isohkot toteutettiin Savukoskella Rakitsanojalla, minne rakennettiin alasalvoskammi.

– Työt alkoivat jo talvella hirsien veistämisellä. Ne tuotiin tänne talven viimeisillä lumilla samoin kuin muut rakennusmateriaalit, kertoo talkoiden pääorganisaattori ja vapaaehtoinen talkoolainen Jouni Ohtamaa.

Alasalvoskammin rakentaminen hyödyttää paitsi retkeilyä, myös alueen elinkeinoelämää. 

– Laskelmiemme mukaan yksi kansallispuistoon sijoitettu euro tuottaa kymmenen euroa paikallistalouteen matkailutulona, kertoo Luontopalveluiden johtaja Antti Tanninen

Alasalvoskammilla on myös arvoa kulttuurihistorian säilyttäjänä.

– Alasalvoskammeja ei enää ole muualla, sanoo Ohtamaa.

Talkooporukka löytyi sosiaalisen median eri foorumeiden kautta, ja niinpä uusi autiotupa nousi Rakitsanojalle syyskuun ensimmäisellä viikolla. Talkoolaisia oli eri puolilta Suomea: Helsingistä, Hämeenlinnasta, Varkaudesta, Kuopiosta, Pieksämäeltä ja niin edelleen.

Öisin oli pakkasta, ja upeat revontulet hellivät iltavirkkuja. 

Yksi kokeneista talkoolaisista on Mirjam Gylling, joka viihtyy olivatpa talkootyöt mitä tahansa.

– Tällä kertaa olen korjannut puuceen, maalannut, laittanut ruokaa ja nostanut kunttaa, kertoo Gylling.

Talkoolaisten huolena on, ettei Rakitsanojan talkoiden kaltaisia enää tule, koska niiden läpivieminen vaatii sekä aikaa että rahaa Metsähallituksen Luontopalveluilta. Pääkonttorilta talkoolaisille tulee kuitenkin lupaava viesti.

– Toivotamme talkoot jatkossakin tervetulleiksi, isotkin, vakuuttaa luontopalvelujohtaja Antti Tanninen.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme