Mainos
Mainos

Mia toi koiran Venäjältä, mutta se lopetettiin kahden päivän jälkeen – "Istuin autossa ja itkin, se selvisi Venäjältä ja löysi kodin"

Mia ehti pitää helmikuussa lemmikkikoiraansa luonaan vain pari päivää, kun se alkoi oireilla voimakkaasti. Koira jouduttiin lopettamaan ja syyksi paljastui penikkatauti. Mia oli hankkinut rescue- eli löytökoiransa suomalaisen yhdistyksen kautta Venäjältä.

Suomessa on paljastunut kaksi koirien penikkatapausta. Kummatkin tapaukset ovat Eviran mukaan Pirkanmaalta ja liittyvät Venäjältä tuotuihin rescuekoiriin.

Mia haluaa kertoa tarinansa, jotta rescuekoirien hankkimiseen liittyvistä haasteista keskusteltaisiin julkisesti.

– Kun sunnuntaiyönä (25.2.) annoin koiran hoitajalle eläinsairaalan sivuovesta, en tiennyt, etten enää koskaan näe sitä.

Siitä kului kuitenkin vain kaksi päivää, ja Mia sai varman tiedon, että koiralla on penikkatauti, eikä sen selviäminen ollut todennäköistä.

– Istuin autossa ja itkin, etten ollut pystynyt auttamaan sitä. Tuntui kohtuuttomalta, että se selvisi Venäjältä karuista oloista ja löysi kodin, mutta sai kokea sitä vain kaksi päivää.

Vastustuskykyinen voimakkaalle antibiootille

Noin kuukausi tapahtuneen jälkeen, maanantaina 26.3. selvisi, että Mian koiralta löytyi myös kolistiini-antibiootille resistentti bakteerikanta, joka oli vastustuskykyinen myös useille muille lääkeaineille.

– Tämä on vanha antibiootti, joka on kaivettu naftaliinista, ja sitä annetaan esimerkiksi viimeisenä vaihtoehtona sairaille ihmisille hoidettaessa infektioita, joihin muut antibiootit eivät pure. Kolistiiniresistenttiä bakteeria kantava koira tai ihminen voi olla oireeton, mutta jos bakteeri aiheuttaa infektion, niin resistenssi estäisi senkin keinon käyttämisen, kertoo dosentti Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. 

Rantala muistuttaa, että jos löytökoiria tuodaan Suomeen, tulisi omistajien varautua myös mahdollisiin resistenttien bakteerien aiheuttamiin eläinlääkärikustannuksiin.

Suomeen tuotiin helmikuun 23. päivä Venäjältä 27 koiraa. Koiria tuli Pietarista, Moskovasta, Pjatigorskista ja Jakutskista. Pjatigorskin ja Jakutskin koirat olivat olleet ennen tuomistaan tovin Pietarissa, joten ne eivät tulleet suoraan alkuperäiskaupungeistaan Suomeen.

Eviran mukaan kahdella koirista on todettu penikkatautia, ja toinen on jouduttu lopettamaan. Toinen koirista tuli 23.2., toinen jo aiemmin. 

Perheellekin rabies-rokotteet

Toinen samana päivänä koiran saanut ei halua nimeään julkisuuteen, koska asia on ollut perheelle rankka.

Koira oli saanut passin mukaan rabiesrokotteen Venäjällä, mutta vasta-aineiden määrittämisessä FAVN-menetelmällä vasta-aineita ei löytynyt. 

– Joko niitä ei ollut syntynyt, rokotteet olivat jääneet antamatta tai koiraan on piikitetty esimerkiksi suolaliuosta; en tiedä, koska tutkimukset ovat kesken. Penikkatautiviruksen osoittaminen RT-PCR-menetelmällä on -ei todettu, omistaja kertoo MTV Uutisille.

Hänen koiransa on tällä hetkellä Eviran määräämässä karanteenissa. Hän kiittelee sekä Eviran että koirayhdistyksen toimintaa eikä kadu ottamaansa koiraa.

– Myös perheemme sai rabies-rokotteet. Tämä tarina varmasti opettaa montaa yhdistystä. Arvostan yhdistysten työtä suunnattomasti, mutta näin ei kuitenkaan voi jatkua, vaan vasta-aineet tulisi tutkia aina, sillä kyse on hyvin vakavasta asiasta.

Hän painottaa, että hänellä ei ole mitään rescuetoimintaa vastaan, mutta haluaa muistuttaa ihmisiä ottamaan tarkasti selvää asioista, mikäli etsii koiraa ulkomailta.

Myös Mian koiran passissa oli rokotemerkinnät.

Mia kertoi tarinansa julkisuuteen viime viikon lopulla. Sen jälkeen hän on saanut kuulla, että kertoi tarinansa kostaakseen. Hän itse sanoo kertovansa asiasta, jotta rescuetoiminnan haasteista, muun muassa rokotteista voitaisiin keskustella.

– Jos ei voida tietää, toimivatko ne ja ovatko rokotusmerkinnät oikeita, onko nykyinen toimintatapa oikea?

Yhdistys pahoillaan 

Venäjän katukoirat ry:n puheenjohtaja Aamu-Usva Niukkanen-Tammisto julkaisi lauantaina Facebook-sivuillaan pitkän tekstin asiaa koskien. Hän kertoo penikkatautiasian olleen järkyttävä ja pysäyttävä kokemus.

– Enempää pahoillamme emme voisi olla ja samalla tiedostan, että tämä on suuri isku rescue-toiminnalle. 

Niukkanen-Tammisto kertoo yhdistyksen olevan tämän tapauksen jälkeen entistä tarkempana. 

– Muutamme toimintatapojamme rokotusten ja varoaikojen suhteen: esimerkiksi rabies-rokotus tullaan jatkossa antamaan kahdesti eli tehostamaan. Harkitsemme myös rabieksen vasta-aineiden testaamista tuotaessa koiria riskialueilta, kuten Pjatigorskista. 

Niukkanen-Tammisto kertoo, että hänen yhdistyksensä on mukana ensi sunnuntaina järjestettävässä Responsible Rescue -tapaamisessa, jossa toimitatavat tarkastetaan kunkin maan tilanteen mukaan yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. 

– Testaamme kattavasti Etelä-Venäjän koirat ennen tuontia näiden varalta: ehrlichioosi, anaplasmoosi, borrelioosi, ihomato (dirofilaria repens), amerikkalainen sydänmato, babesioosi, giardia ja leishmanioosi.

Rescue-koira ei ole helppo lemmikki

Yhdistyksen Niukkanen-Tammisto muistuttaa myös, että rescuekoiran hankintaa tulee harkita tarkoin; keskustella yhdistyksen edustajan kanssa koiran sopivuudesta perheeseen. 

– Vastuullinen yhdistys kertoo myös mahdollisista käytösongelmatilanteista ennen koiran varaamista, ja on tukena myös tulevaisuudessa.

– Rescuekoiraa ei kannata ottaa, mikäli haluaa helpon ja valmiin koiran. Niillä saattaa olla sopeutumisvaikeuksia alussa. En suosittele ottamaan koiraa vaikkapa lehti-ilmoituksen perusteella. Ongelmia tulee usein siinä, kun ihmiset saattavat ottaa rescuekoiran tarkistamatta maahantuojaa kunnolla. 

Juttua oikaistu 28.3. klo 8:05: Toinen penikkatautiin sairastuneista koirista tuli 23.2., toinen jo aiemmin.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme