Mainos
Mainos

Mielipidekirjoitus HS:ssä: Sinkku elättää sinunkin lapsesi – Asiantuntija tyrmää väitteet

Helsingin Sanomien mielipideosastolla kirjoittava Heli Koskinen kyseenalaistaa Suomessa harjoitetun lapsi- ja perhekeskeisen politiikan. Kirjoittajan mukaan perhepolitiikka on viety äärimmäisyyksiin, minkä seurauksena esimerkiksi yksinelävien lapsettomien ihmisten asema on heikentynyt.

– Aivan liian harvoin kukaan uskaltaa kyseenalaistaa nykyisen äärimmäisyyksiin viedyn lapsi- ja perhepolitiikan, jossa lapsiperheitä suositaan muiden kustannuksella, hän toteaa mielipidekirjoituksessaan

Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepolitiikan johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan kirjoituksessa heijastuu yhteiskunnan ymmärtämättömyys. Ihmisten pitäisi tiedostaa, miten suuri merkitys hyvällä lapsuudella on ihmisen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

– Hyvinvointi rakentuu lapsuudessa, joten ilman muuta lapsiin tulee ja kannattaa sijoittaa, sillä se on kaikista kustannustehokkainta ja kaikista vaikuttavinta yhteiskuntapolitiikkaa. On sekä inhimillisesti, taloudellisesti että yhteiskunnallisesti perusteltua investoida lapsiin, Iivonen perustelee.

– Suomen menestys on yhtä kuin lapsiperheiden menestys.

Etuudet maksetaan verovaroin

Iivosen mukaan lasten ajatellaan liian usein olevan vanhempiensa omaisuutta. Lapsiin kohdistuvat investoinnit eivät kuitenkaan kohdistu vanhempiin, vaan niillä turvataan lasten kasvu hyvinvoiviksi aikuisiksi.

Näin lapsiin tehtävien investointien vaikutus heijastuu suoraan tulevaisuuteen.

– Nyt syntyvät lapset maksavat työelämään siirryttyään edellisen sukupolven eläkkeet. Lisäksi kun me olemme vanhuksia ja tarvitsemme terveydenhuollon palveluita, niin lapsethan ne veroina maksavat, Iivonen perustelee.

Mielipidekirjoituksessa väitetään, että lapsiperheiden etuuksien maksu heitettäisiin sinkkujen harteille. Todellisuudessa lapsiperheet maksavat Iivosen mukaan etuutensa itse.

– Jos aletaan väittää, että joku muu maksaisi ne, niin kyllä lapsiperheiden vanhemmat maksavat tuet ja etuudet veroina, Iivonen huomauttaa.

Hänen mukaansa on muistettava, että Suomessa lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on huomattavan korkea kansainvälisesti vertaillessa, mikä takaa verojen myötä etuuksien maksetuksi tulemisen.

"Neuvolassa tukea, ettei pienistä pulmista tule isoja ongelmia"

Iivonen huomauttaa, etteivät lapsiperheiden etuudet ole niin ruusuisia kuin mielipidekirjoituksessa annetaan ymmärtää. Hänen mukaansa esimerkiksi lapsiperheiden tukia on heikennetty 90-luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi peruspäivärahojen vanhempainetuudet ovat Iivosen mukaan esimerkiksi työttömyysetuuksia heikommat.

– Lapsilisän reaaliarvo on 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994, Iivonen toteaa.

Koulutuksen maksuttomuuden ja neuvolapalveluiden merkitys on ollut tärkeä jo kauan. Iivonen huomauttaa, ettei koulutus ole pelkästään lapsiin kohdistuva investointi, vaan sen vaikutus koskettaa kaikkia suomalaisia.

– Maksuton koulutus, johon kaikilla on mahdollisuus, on hyvä investointi koko yhteiskunnalle. Eikö ole parempi, että lapset saavat laadukasta opetusta? hän kysyy.

Kuten koulutus myös toimivat neuvolapalvelut heijastuvat tulevaisuuteen.

– Neuvoloissa voidaan antaa tukea varhaisessa vaiheessa, jolloin pienistä pulmista ei tule isoja ongelmia, mikä vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta myöhemmin, hän selvittää.

Myös muut kirjoituksessa esiintyvät väitteet ovat Iivosen mukaan arveluttavia. Hänen mielestään pitää muistaa, että esimerkiksi varhaiskasvatusmaksut eivät ole Suomessa erityisen edullisia. Varhaiskasvatusmaksujen alennuksista aiheutuvat kulut taas aiotaan saada maksetuksi lisääntyvällä veronmaksulla.

– Varhaiskasvatusmaksujen alennuksien tavoitteena on lisätä pienten lasten äitien työllisyyttä ja sitä kautta veroja, Iivonen huomauttaa.

Korjattu kirjoitusvirhe otsikosta klo 12.50.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme