Mainos
Mainos

Miltä tuntuu työskennellä Etelämantereella tai nukkua kopissa keskellä Grönlantia? Suomalainen Mikko tietää: "Jääkarhu mursi oven"

Mikko Sipilällä on poikkeuksellisen mielenkiintoinen työ. Hän tutkii ilmakehää ja maapallon napa-alueita ja sen vuoksi matkakohteetkin ovat vähintään erikoisia. 

Vuosi 2015. Ilmakehätutkija Mikko Sipilä istuu pienessä nukkumiskopissa Grönlannissa. Napa-alueella on kylmä ja ulkona vaanivat jääkarhut. Hän on aiemmin opetellut ammuntaa ja harjoitellut kohtaamaan jääkarhuja.

Tanskan armeijan rakentama koppi antaa suojaa, mutta ei ihan kaikelta; jääkarhu on Sipilän tietämättä onnistunut murtamaan kopin lukon. Siitä ei nyt voi välittää, unta pitäisi saada. Onhan kyseessä puhtaasti ammatinvalintakysymys. Mutta miten ihmeessä hän Grönlantiin päätyi? 

Ilmakehätutkija Mikko Sipisen erityiskiinnostuksen kohteena ovat polaariset eli maapallon napa-alueet. Miksi, sen hän hertoo oheisella videolla (juttu jatkuu videon jälkeen):

Napa-alueiden tutkimus on seikkailua

– Polaaritutkimus on jännittävää ja eksoottista, se on seikkailu. Välillä jopa vaarallista, mutta sitä tietää tekevänsä. Pitää ottaa riski, että tutkimus ei aina ihan onnistu niin kuin on suunniteltu, ilmakehätutkija Sipilä sanoo työstään.

Sipilä tutkii maapallon napa-alueita. Vaikka iso osa ajasta kuluukin työhuoneella, kuuluvat Sipilän työhön myös matkat meistä suurimmalle osalle hyvinkin harvinaisiin kohteisiin: Etelämantereelle, Grönlantiin ja Huippuvuorille.

Matkat valmistellaan hyvissä ajoin viimeiseen asti, mutta asiat eivät aina suju suunnitelmien mukaan. Suurin syy tähän ovat Sipilän hankalat matkakohteet. 

Argentiinalta katosi sukellusvene – matka peruuntui

Viimeisimmällä työmatkallaan Sipilän oli määrä viedä mittalaitteistoa Etelämantereelle, jonka ilmaston tutkimus on yksi miehen erikoisalueista.

Etelämantereelle ei mennä noin vain, ja myös oikukkaalla säällä on oma roolinsa matkavaikeuksissa. Tällä kertaa matkanteko ei kuitenkaan tyssännyt huonoon ilmaan vaan argentiinalaisen sukellusveneen Ara San Juanin katoamiseen, joka oli iso uutinen myös Suomessa.

Kuten aina tällaisilla reissuilla, kaikki oli huolellisesti valmisteltu reilusti etukäteen.

– Kaksi päivää ennen lentoa Buenos Airesiin Argentiinalta hukkui sukellusvene. Odotin heidän soittavan, että ei kannata tulla. Seuraavana päivänä puhelin soikin: matkan kerrottiin siirtyvän ainakin kolme viikkoa, koska kaikkia lentokoneita tarvittiin sukellusveneen etsintöihin.

Propellin hajoaminen saattoi säästää Sipilän hengen

Uudet lennot varattiin joulukuun alkuun, koska argentiinalaiset olivat aikatauluttaneet uuden lennon Etelämantereelle Suomen itsenäisyyspäiväksi.

– Kun olin lentokoneessa ylittämässä Atlanttia, argentiinalaiskoneesta oli hajonnut joku propellinsäätöjuttu. He joutuivat tekemään pakkolaskun ja kone vaurioitui.

Jälleen kerran Sipilä juuttui matkan varrelle Buenos Airesiin. Paikka oli tuttu aiempien tutkimusmatkojen odotuksista.

– Siitä tuli kaikenlaista muutakin ongelmaa, kun argentiinalaisten piti selvittää, mistä vika johtui ja valmistaa, ettei muissa koneissa ollut samaa vikaa. Yhtäkkiä koko lentolaivue oli maassa ja taas kerrottiin, että vikaa yritettiin korjata ja päivämäärää siirreltiin.

– 12. joulukuuta ilmoitettiin, että oli erittäin epätodennäköistä päästä Etelämantereelle ennen joulua, että jos yhtään tekee mieli olla joulu kotona, nyt kannattaa varmaan lähteä kotiin. Minä lähdin.

Antarktikselle asti Sipilä ei kuitenkaan päässyt – onneksi. On hyvin mahdollista, että reissun peruuntuminen pelasti Sipilän hengen.

– Olin ollut muutaman tunnin kotona Suomessa, torkahtelin sohvalla ja kun heräsin, huomasin, että minulla oli joku kamala paise päässä.

Sipilä oli saanut bakteeritulehduksen, joka vaati välitöntä sairaalahoitoa. Hän joutui tiputukseen ja sai suonensisäisiä antibiootteja.

Seuraavalla videolla Sipilä kertoo bakteeritulehduksestaan ja sen jälkeisistä tunnelmista (juttu jatkuu videon jälkeen).

Terveysriskit mietityttävät

Haastattelupäivänä tapaammekin Sipilän Kumpulan yliopistokampuksella sijaitsevan työhuoneen sijaan flunssasta toipuvan tutkijan kotona.

Puhumme myös haasteista, joita hänen olosuhteiltaan vaikeissa tutkimuskohteissa on. Entäpä jos hän olisikin päässyt jatkamaan matkaansa? Apu, sairaala ja lääkärit olisivat olleet kaukana.

– Sen jälkeen olen kyllä ajatellut tätä hommaa toiselta kantilta. Riskejä on monenlaisia, yksi on se, että sairastut vakavasti ja olet paikassa, josta sinua ei saada pois.

Sipilä kertoo lääkäristä, joka huomasi Etelänavalle päästyään rinnassaan ison, huolestuttavan kyhmyn. Pois tutkimuslaitokselta ei päässyt, koska sinne oli menty juuri talvehtimaan, eivätkä koneet pysty talvikaudella laskeutumaan liian vaikeiden olosuhteiden takia.

Onneksi ylilennot olivat mahdollisia, ja lääkärille saatiin pudotettua tutkimuslaitteistoa, joiden avulla hän sai selville sairastavansa aggressiivista rintasyöpää.

Syövän paljastuttua hänelle saatiin pudotettua myös lääkkeitä, joilla hän pystyi hoitamaan itseään niiden kuukausien ajan, jotka hän joutui tutkimusasemalla viettämään.

Seuraavalla videolla Sipilä kertoo, kuinka rintasyöpään sairastuneen lääkärin diagnoosi ja hoito saatiin järjestymään, ja myös sen, kuinka hänelle myöhemmin kävi. Katso video (juttu jatkuu videon jälkeen):

Sipilän perhe ymmärtää tutkimuksen tarpeet

Koska ilmakehätutkimusinstituutti INAR:ssa apulaisprofessorina työskentelevän Sipilän tutkimuskohteena ovat polaariset eli napa-alueet, ei matkustamatta selviä.

Kun matkustusajat vielä ovat pitkät, tarvitsee kolmen lapsen isä ymmärrystä myös perheeltään. Se ei onneksi ollut ongelma.

Sipilän nuorin lapsi on päiväkoti-ikäinen ja kaksi vanhempaakin vielä siinä iässä, että tarvitsevat vanhempiaan. Sipilä kaipaakin pitkillä matkoillaan lapsiaan ja puolisoaan.

– Olen tuntenut huonoa omaatuntoa ja miettinyt matkoillani monesti, että mitä ihmettä minä täällä teen, kun voisin olla kotona pelaamassa Afrikan Tähteä.

Sähköasentajasta ilmastoproffaksi

Sipilä opiskeli koulun jälkeen sähköasentajaksi ja työskenteli teollisuuden parissa ennen kuin jatkoi ammattikorkeakouluun insinöörilinjalle.

Sähköinsinöörin paperit jäivät kuitenkin saamatta, kun hän kesken opintojen haki ja pääsi fysiikan laitokselle Helsingin yliopistoon.

Ilmakehätutkimuksen pariin hänet vihki yksi suomalaisen tieteen kansainvälisesti siteeratuimmista tutkijoista, ilmakehätutkimuksen suuri nimi, akatemiaprofessori Markku Kulmala.

Polaaritutkimuksen pariin Sipilä siirtyi vuonna 2014, jolloin hän pääsi myös ensimmäiselle tutkimusalaansa liittyvälle matkalle.

– Suuntana oli Etelämanner ja Suomen oma Aboa-tutkimusasema. Tutkimusasemalla ollaan kesäkausi, usein marraskuusta helmikuuhun. Helmikuussa tulee talvi, eikä sieltä pääse enää pois.

Sää on määräävä tekijä

Aboalle vietiin tutkimuskalustoa, jonka massa oli 700-800 kiloa. Mittausasema kuljetettiin määränpäähän pieninä palasina alumiinilaatikoissa.

Ensin lennettiin Kapkaupunkiin, mistä noin 5000 kilometrin matka Etelämantereella sijaitsevalle ja venäläisten ylläpitämälle Novolazarevskayn asemalle jatkui – kuinkas muuten kuin – vanhalla venäläisellä Iljushin-rahtikoneella.

Seuraava etappi taittui vanhasta DC3:sta modifioidulla suksikoneella saksalaisten Neumayer-asemalle.

– Siellä jouduimme odottamaan muutaman päivän sopivaa sääikkunaa, että pääsimme lentämään Suomen asemalle noin 300 kilometrin päähän.

– Marraskuun lopulla päästiin viimein määränpäähän. Heti alkuun iski kamala lumimyrsky. Mittausasema saatiin kuitenkin pystyyn itsenäisyyspäivään mennessä ja helmikuun puoleen väliin oltiin siellä.

Seuraavalla videolla Sipilä kertoo, miksi Etelämantereelle voi laskeutua vain aurinkoisella säällä. Antarktiksen myrskyssä puolestaan tuulet puhalsivat sellaisella voimalla, että rautalapiot lentelivät tutkijoiden käsistä (juttu jatkuu videon jälkeen).


Elämää eristyksissä muusta maailmasta

Elämä Aboa-tutkimuslaitoksella oli rauhallista.

– Siellä eivät toimi kännykät, ei ole internetiä, ei televisiota eikä mitään. Alkuaika meni rauhoittuessa ja sopeutuessa, mutta sen jälkeen oli aivan mahtavaa, kun ei tullut jatkuvasti informaatiota kaikista välineistä.

– Siellä pystyi hyvin keskittymään. Ei ole häiriötekijöitä, kun kukaan ei esimerkiksi soittele. Sipilä kuvaa.

Seuraavaksi suuntana Grönlanti

Helmikuussa 2015, juuri ennen talven alkua, Sipilä palasi kotiin. Seuraava mittauskampanja oli Grönlannissa, minne Sipilä matkasi heinäkuun lopulla.

Tanskan armeijan Station Nord -tukikohdassa hän vietti viitisen viikkoa.

– Tukikohta on maailman toiseksi pohjoisin piste, jossa on vakituista ihmistoimintaa. Station Nord on ihan Grönlannin pohjoisimmassa kärjessä ja sieltä on noin 800 kilometriä Pohjoisnavalle.

– Siellä oli muutama sotilas ja kiitorata. Toistimme saman tutkimuksen kuin Etelämantereella, mutta nyt oltiin mahdollisimman pohjoisessa.

Jääkarhut todellinen uhka Grönlannissa

Pohjoisen napa-alueen erityispiirre ovat jääkarhut, joiden mahdollista kohtaamista täytyy harjoitella etukäteen.

Sipilä järjestää pohjoiseen lähtijöille kursin, jolla opitaan muun muassa aseenkäsittelyä, ammuntaa ja taktisia jääkarhunkohtaamisharjoituksia (juttu jatkuu videon jälkeen):

Sipilä ei jääkarhua kohdannut, mutta yhden yön hän vietti Tanskan armeijan jääkarhuilta suojatussa pienessä "nukkumiskopissa", jonka massiivisen lukko-oven peto oli onnistunut aiemmin murtamaan, Sipilän ja hänen kollegansa tietämättä.

– Kopin ovi oli oudon löysä. Nukuimme siellä kuitenkin koska unta oli saatava. Myöhemmin paljastui, että jääkarhu oli murtanut oven ja käynyt mökissä riehumassa.

Seuraavalla videolla Sipilä kertoo rikkinäisen oven huolestuttaneen mökissä yöpynyttä suomalaiskaksikkoa. Lisäksi hän kertoo, miten jääkarhun aiempi "murtautuminen" mökkiin paljastui (juttu jatkuu videon jälkeen):

Etelämantereelle ei ole helppo päästä

Tammikuussa 2017 Sipilä oli taas matkalla Etelämantereelle, mutta toiveeksi jäi tämäkin yritys.

– Tarkoituksena oli päästä Argentiinan kautta Etelämantereelle Marambio base -tukikohtaan. Matkustimme Ilmatieteenlaitoksen kollegan kanssa Buenos Airesiin, mistä piti päästä Argentiinan ilmavoimien Hercules-kuljetuskoneella Rio Gallegos -nimiseen paikkaan, josta puolestaan oli määrä jatkaa matkaa Etelämantereelle.

Buenos Airesissa kuitenkin paljastui, ettei siellä mitään koneita ollutkaan, ja että kaksikko oli pari tuhatta kilometriä väärässä paikassa ja heidän oli jatkettava omin neuvoin 2000 kilometrin päässä Argentiinan eteläkärjessä sijaitsevaan Rio Gallegosiin.

– Siellä oli Herkules odottamassa ja me tukikohdassa odottamassa, että tulisi lentämiseen sopiva sääikkuna. Muutaman päivän päästä tultiin yöllä herättämään, että nyt tuli lähtö.

Lentoon lähdettiin, mutta kone ei voinutkaan laskeutua.

– Kolme kertaa yritimme, mutta sää oli mennyt huonoksi, näkyvyys ja tuuli eivät olleet tarpeeksi hyvät.

Koneen ruumasta tuli hetkessä sauna

Kolmannen ylösnousun jälkeen paikat ruumassa kävivät tukaliksi:

– Se oli rahtikone, joten me istuimme rahtiruumassa puskutraktorin ja muun roinan kanssa, kun yhtäkkiä siiven alta alkoi tulla voimalla todella kuumaa ilmaa ja lämpötila nousi hetkessä varmaan sataan.

– Silloin ajattelin, että moottori on varmaan tulessa. Että nyt on nopat heitelty ja Mikon tutkimusmatkat ovat tässä. Pakenimme ruumasta ohjaamoon, joka on eristetty eikä niin kuuma. Lentäjät, jotka puhuivat pelkää espanjaa, näyttivät sen verran rauhallisilta, että ajattelin, ettei hätä ilmeisesti ollut akuutti.

Mutta sen verran hätä kuitenkin oli, että koneen oli pakkoa kääntyä takaisin.

– Istuimme ohjaamossa ja katselin, kuinka polttoainetankkien viisarit vääjäämättä menivät kohti nollaa. Alapuolellamme oli eteläinen valtameri ja jäälauttoja. Maata ei näkynyt missään.

Seuraavalla videolla Sipilä kertoo, kuinka lisätankit pelastivat koneen ja sen miehistön. Arktisilla alueilla matkustettaessa usein tulee vastaan myös käsite "Point of no return" (juttu jatkuu videon jälkeen). 

Perillä paljastui, että kone oli todellakin mennyt rikki, ja se piti korjata Buenos Airesissa, minne myös Sipilä kollegoineen jatkoi – samalla koneella.

– Kyllä vähän hirvitti sillä rikkinäisellä koneella vielä yksi lento ottaa.

Huippuvuorilla puhaltaa "perhanan kylmä" tuuli

Viime vuoden aikana Sipilä matkusti kolmeen otteeseen Huippuvuorille Ny-Ålesundin tutkimusasemalle.

–Huippuvuorille on pikkuisen helpompi päästä, Tromsasta menee jopa kaupallinen SAS:n lento Longyearbyeniin. 

Muihin Sipilän tutkimuskohteisiin verrattuna Ny-Ålesund onkin varsin vilkas kylä. Siellä ei varsinaisesti asuta, mutta jotkut oleskelevat Huippuvuorilla pitkäänkin.

– Siellä ei ole virallisesti kenenkään osoite, kukaan ei voi olla siellä kirjoilla, mutta kyllä siellä asutaan vuosiakin kerrallaan. Tutkijoita voi kesäaikaan olla 50-60 kerrallaan. Siellä on eri maiden tutkimusasemia, mutta Suomella ei ole omaa. Se on oikein pittoreski ja mukava paikka.

– Maaliskuussa oli ihan täysi talvi. Perhanan kylmä ja tuuli ja oli karu keli. Toukokuussa jo aurinko paistoi täydeltä taivaalta yöttömässä yössä ja elokuussa myös oli mukavat ja leppoisat kelit.

Milloin sinulla on tulossa seuraava matka?

– Minun piti lähteä Etelämantereelle alkuvuodesta uudelleen, mutta infektiosta toipuminen on ollut hidasta. Kollega lähti tammikuun alussa Argentiinaan odottelemaan kuljetusta, joka järjestyi tämän viikon alussa. Nyt hän laittaa mittausasemaa pystyyn ja tulee pois ennen talvea.

Etelämantereelle Sipilän on kuitenkin määrä mennä vielä tänä vuonna.

Täysin toisenlainen reissu sen sijaan on suunnitteilla syksyllä 2019, kun suomalaiset lähtevät mukaan kansainväliseen operaatioon saksalaisen Polarstern-tutkimusjäänmurtajan kyydissä.

– Ajamme pohjoiseen, ja laiva juututetaan kiinni merijäähän, jonka mukana ajelehditaan vuosi Pohjoisnavalla ja sen ympäristössä.  

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot