Mainos
Mainos

MTV Kataloniassa: Haave itsenäisyydestä elää etenkin pienillä paikkakunnilla, suomalainen sirkustaiteilija jännittää äänestystä

Mitä pienempi paikkakunta, sitä suurempi on itsenäisyyden kannatus Kataloniassa. Itsenäisyydestä on määrä äänestää huomenna sunnuntaina.

Noin sadantuhannen asukkaan Tarragona on reilun tunnin junamatkan päässä Barcelonasta etelään. Kaupunki on ikivanha. Se tunnetaan Rooman valtakunnan ajan raunioista ja ihmistorneistaan.

Mielipiteet jakautuvat täälläkin, ja itsenäistyminen huolettaa ja puhuttaa myös monia ulkomaalaisia.

– Olen huolissani, en tiedä mitä tästä tulee. Tätä ei olisi pitänyt päästää näin pitkälle, pohtii toimittajien tunnetuin tietolähde, taksikuski, joka ajaa Tarragonan juna-asemalta Palza de Tarracolle. Sen laidalla sijaitsee kaupungin ja Tarragonan alueen suurin lehti Diari de Tarragona.

– Aion äänestää ”kyllä”. Katalonialla on oma kieli ja kulttuuri, ja alueena se pystyy olemaan taloudellisesti elinkelpoinen, sanoo Josep Pedrol García, joka on Diarin tekninen johtaja vielä vähän aikaa, mutta eläköityy pian.

Diktaattori Francisco Francon aikaa kokenut Pedrol on sitä mieltä, että poliittinen tilanne on kärjistynyt pisteeseen, josta ei ole enää paluuta.

Hänen mielestään Espanjaa johdetaan ja on aina johdettu liian keskusvaltaisesti. Siihen liberaalit ja eteenpäin pyrkivät katalonialaiset eivät ole koskaan tottuneet.

– Espanja on aina ollut paljon meitä konservatiivisempi, aina. Se ei ole hyvä eikä huono asia, vaan he ovat erilaisia. Kastilialaisilla tai espanjalaisilla on erilainen tapa ymmärtää ja toimia. Espanja sanelee lain kautta miten asiat tehdään, ei niin että kansalaistoiminta määrittelee lait tai tekee lait. Espanjalainen mentaliteetti ei tästä muutu, Pedrol pohtii.

Hän katsoo, että Espanja on aina ollut jakautunut. Osasyynsä katalonialaisten itsenäisyystunteeseen tulee Espanjan perimyssodan tuloksesta 1714, jolloin Katalonia joutui Espanjan kruunun alle.

Itsenäistymistahto on vahvistunut 10 vuoden aikana

Oikeustieteen opiskelijan Josep-Maria Adzeriasin mielestä nykyinen itsenäistymistahto on vahvistunut kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana.

– Vuoden 2006 jälkeen täällä on ollut säännöllisesti protesteja. Emme ole tyytyväisiä Espanjan liian keskusvaltaiseen järjestelmään. Olemme yrittäneet keskustella ja neuvotella hallituksen kanssa, mutta siitä ei ole tullut tuloksia, 21-vuotias Adzerias sanoo.

Vuonna 2006 sekä Espanjan ja että Katalonian parlamentit hyväksyivät perustuslakimuutoksen, joka olisi parantanut Katalonian asemaa. Perustuslakituomioistuin kuitenkin hylkäsi sen, ja nyt hallitseva puolue, konservatiivinen Kansanpuolue PP vastusti sitä myös.

Adzerias anoo, ettei hän ole ollut intomielinen Katalonian itsenäisyyskamppailija, mutta törmäys keskusvallan kanssa Madridissa on jättänyt vain yhden vaihtoehdon.

Sekä Adzerias että Pedrol uskovat, että Katalonia selviäisi ”avioerosta” taloudellisesti. Molemmat korostavat itsehallintoalueen merkitystä maan taloudellisena moottorina.

– Katalonia on kolmanneksi suurin Madridiin veroja ja maksuja toimittava alue, mutta saa sieltä vasta 10. saajapuolella, Adzerias sanoo.

Katalonian asia on juridisesti tietysti Espanjan – ja katalonialaisten – asia, oikeus järjestää kansanäänestys ja ilmaista kantansa on yksi asia josta kiistellään. Madrid pitää äänestystä yksiselitteisesti laittomana, ja sitä se perustuslakia lukien on. Politiikka on kuitenkin usein mukana myös lakeja säädettäessä ja muutettaessa.

Suomalainen siiirkustaitelija jännittää äänestystä

Kataloniassa on paljon ulkomaalaisia.

Suomalainen yrittäjä Salima Peippo asuu Tarragonan alueella. Hänellä on espanjalainen mies. Itsenäisyys toisi tähänkin arkeen epävarmuuksia.

– Toimin monissa maissa yrittäjänä. Minulla on suomalainen yritys, joka toimii A1-lomakkeella. Se on EU:n sisäinen järjestely, ja sen mukaan voi olla firma yhdessä maassa, mutta sillä voidaan toimia tietyissä yhteyksissä muissa EU-maissa, Peippo sanoo. Hän on sirkustaiteilija, tankotanssin ammattilainen ja opettaja.

Ulkomaalaisten asema itsenäistymispuheissa on Peipon mukaan jäänyt vähälle huomiolle.

– Meitä ulkomaalaisia askarruttavat nämä asiat, eikä näistä puhuta ollenkaan. Asunko täällä yhtä äkkiä toisessa maassa, tarvitsenko vaikka viisumia, jotta voin jatkaa asumista kotona, vai mitä tapahtuu. Tiedän että monet yritykset miettivät ihan samaa.

Peippo muistuttaa myös kielestä. Hän sanoo puhuvansa kuutta seitsemään kieltä, mutta ei katalaania.

– Tulin joskus toimimaan Espanjaan, ja mitä tapahtuisi, jos yhtäkkiä en voisikaan käyttää espanjan kieltä. Pitäisi tehdä päätös jatkaako täällä. On hienoa, jos katalonialaisilla on meille ulkomaalaisille suunnitelma, mutta siitä ei puhuta ollenkaan, Peippo kritisoi. Hän ei kuitenkaan sinänsä vastusta itsenäistymishankkeita.

Peippo muistuttaa myös asiasta, josta jokainen Espanjassa tietää ja puhuu: rehottavasta korruptiosta.

– Tämä on hankala maa poliittisesti ja erittäin korruptoitunut, sekä Katalonia että koko Espanja. En usko, että vaikka tulisi itsenäisyys, tästä tulisi paratiisi. Samat henkilöt jatkavat vallassa.

Suo siellä, vetelä täällä, kuten Plaza de Tarracon puistonpenkillä istuva Peippo huokaisee. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme