Mainos
Mainos

MTV-reportaasi Kakolasta, jossa istuivat kuuluisimmat ja pahimmat rikolliset – pian yöselleistä tulee varastokoppeja uusille asunnonomistajille

Turussa, Aurajoen alajuoksun länsipuolella sijaitsee kaksi linnaa. Aivan Auranjoen suulla Turun Linna ja siitä matkan verran yläjuoksun suuntaan Kakolanmäellä harmaa graniittilinna, Kakola.

Vankila, joka valmistui vuonna 1853 kahdeksan vuoden rakentamisen jälkeen. Alun perin rakennusta ei ollut tarkoitettu vankilaksi vaan työ- ja ojennushuoneeksi. Varsinainen vankila perustettiin vasta 1860-luvulla.

Vankila perustettiin mäen päälle kauas keskustasta, koska ajateltiin, ettei kaupunki tulisi koskaan kasvamaan mäelle. Aikoinaan Kakolanmäki oli toiminut joidenkin turkulaisten porvareiden laidunmaana, sen siis katsottiin sijaitsevan riittävän syrjässä.

Kakoliitti-graniitti, Turun oma rakennusmateriaali

Rakennuksen sijaintia puolsi se, että rakentamiseen voitiin käyttää mäeltä louhittavaa graniittia, myöhemmin sitä kutsuttiin kakoliitiksi. Louhinnan jälkeen jääneestä ammottavasta montusta taas tuli vankien virkistysalue. Samaisesta kakoliitista on rakennettu myös Turun keskustassa Aurakadun päässä, myös mäen päällä, sijaitseva Turun Taidemuseo. Graniittia on myös muiden talojen kivijaloissa.

– Mikaelin kirkon kivijalka on tehty siitä ja sanotaan, että ravintola Old Bank (vanha pankkirakennus), Aurakadun ja Linnankadun kulmassa, olisi myös kakoliittista, kertoo opas Anu Salminen. Siitä hänellä ei kuitenkaan ole mitään varmaa tietoa.

Vankila muutti Saramäkeen kymmenen vuotta sitten

Vankilatoiminta Kakolassa päättyi syyskuussa 2007. Vuosi sen jälkeen alkoivat yleisökierrokset, jotka ovat jatkuneet aina näihin päiviin asti. Nyt kierrokset ovat kuitenkin päättyneet. Salminen on kierrättänyt tuhansia ihmisiä Kakolan pitkillä sellikäytävillä.

– Pelkästään tänä kesänä kävi lähes 15 000. Ensimmäisten kesien aikana täällä kävi 30 000–40 000 ihmistä, kertoo Salminen.

Salmiselle Kakolan käytävä ja sellit ovat tulleet tutuiksi. Hän on kirjoittanut kirjan Kakola – vankilan tarina yhdessä Rauno Lahtisen kanssa. Rakennuksen muuttumista hän on saanut seurata läheltä.

– Haikein mielin katson, kun osa historiasta jää taakse, mutta positiivisin mielin siinä mielessä, ettei tämä häviä minnekään. Ja tätä vanhaakin on nykyisin keinoin pystytty tallentamaan ja dokumentoimaan, sanoo Salminen.

Historia läsnä myös tulevaisuudessa

Nyt viralliset vankilakierrokset ovat päättyneet. Rakennuksen historia tulee tulevaisuudessa näkymään rakennuksissa ja sen vankila-alueen läheisyydessä vahvasti.

– Tänne jää paljon kaltereita ikkunoihin ja osastoja, joihin ei kosketa ollenkaan, sanoo Salminen.

Esimerkiksi vankilan yösellit vain pintaremontoidaan ja niistä tulee uusien asuntojen varastokoppeja. Vanhat eristysosaston tilat puolestaan muuttuvat museoksi. Vankila-alueelle on tulossa myös muita palveluja asukkaille.

– Täällä toimii jo nyt Kakolanruusu-ravintola, lisäksi tulee leipomo, panimo, museo, päiväkoti ja liiketiloja vankilan sisäpihalle. Valokuvaamo on jo täällä toiminnassa ja varmasti kaikenlaista muutakin on tulossa, kertoo Salminen. Valmista tulee olemaan vuosina 2019–2022.

Haapojan puukkojunkkarista Volvo-Markkaseen

Kakolasta muodostui aikaa myöden kuuluisa ympäri Suomen, koska siellä kakkuaan istuivat kaikki Suomen kuuluisimmat ja pahimmat rikolliset.

Lahtisen ja Salmisen Kakola-kirjassa on monia tarinoita vankilan historiaan kuuluvista henkilöistä. Salminen nostaa esiin heistä kaksi.  

Suomen pahin puukkojunkkari Matti Haapoja (syntynyt Ylistarossa 1845) tappoi elämänsä aikana ainakin 18 ihmistä. Syitä miehen väkivaltaiseen käytökseen on etsitty väkivaltaisesta perhetaustasta. Haapoja joutui sekä alkoholisti-isänsä että isoveljensä pahoinpitelemäksi useita kertoja, hän itse kertoi karaistuneensa kovaluontoiseksi kurituksen vuoksi.

Toisin kuin hurjat veljensä, Matti ei rauhoittunut aikuisenakaan, vaan jatkoi ryöstelyitä ja väkivaltaisia tekojaan. Puukkojunkkariksi mies päätyi 21-vuotiaana palattuaan armeijasta ja lyöttäydyttyään muutaman muun miehen kanssa yhteen. Yhdessä joukkio terrorisoi muun muassa häitä ja muita juhlia. Tuomioitakin tuli häpeäpaalusta vankeuteen ja raipan iskuihin. Mies oli kuitenkin ylpeä teoistaan.

Vuonna 1869 Haapoja sai elinkautistuomion tapettuaan lapsuudentoverinsa. Molemmat olivat olleet tukevassa humalassa. Heikki Antinpoika Impponen kuoli seuraavana päivänä. Ironista kyllä, Haapoja oli kutsuttu häihin valvomaan järjestystä, ja Impponen oli paikalla kutsumattomana vieraana. Elinkautisvankina hän oli Kakolassa vuosina 1871–1880, tuona aikana hän pääsi pakenemaan vankilasta neljä kertaa.

Siperiassakin vankilassa istuneen Haapojan elämä päättyi oman käden kautta. Epäonnistuneen pakoyrityksen päätteeksi hän puukotti itseään rintaan useita kertoja. Siitä Haapoja selviytyi makaamalla viikkoja sairasosastolla. Itsemurhan hän teki sellissään sukasta riistämällään langalla vuonna 1895. Hänen luurankonsa oli esillä vielä sata vuotta myöhemmin, vuoteen 1995 asti Helsingin rikosmuseossa.

Suomen kuuluisin pankkiryöstäjä on varmasti Matti Markkanen, joka tunnettiin paremmin Volvo-Markkasena. Hän tehtaili satoja pankkiryöstöjä Tanskassa. Lempinimensä hän sai siitä, että valitsi pakoautokseen Volvon. Ryöstöjä hän kertoi tehtailleensa jännityksen kaipuun vuoksi.

Lukuisten rikosten jälkeen hänet tuomittiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuonna 1968 ja hän sai rikoksistaan 16 vuoden tuomion. Tuomionsa aikana hän kirjoitti ylioppilaaksi. Vapauduttuaan Markkanen jatkoi rikosten poluilla. Kakolassa Volvo-Markkanen vietti kuusi vuotta, mutta tavoistaan poiketen, ei yrittänyt pakoa kertaakaan. Kakolasta päästyään 1987 hän oli viettänyt vankiloissa yhteensä noin 20 vuotta. Hän kuoli Martin Edholmina vuonna alkuvuodesta 2016 78-vuotiaana.

Lähde: Lahtinen Rauno ja Salminen Anu, Kakola – Vankilan tarina (2014)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme