Mainos
Mainos

MTV Uutiset kokosi Suomen dopingtapaukset hiihdosta saappaanheittoon – fitnesskisaajien käryt lisääntyneet

Dopingkäryjä sattuu Suomessa vuosittain 5–19 kappaletta, selviää Suomen urheilun eettinen keskus SUEK:in tilastoista.

Vuosien 2000–2016 tilastojen perusteella eniten kärysi voimanostossa (45), fitnessissä (17), painonnostossa (15) sekä amerikkalaisessa jalkapallossa (14).

Yhteensä kiinni on jääty aikavälillä 158 kertaa, yleensä anabolisista steroideista. Käryjen määrä on viime vuosina kuitenkin laskenut.


Testauspäällikkö Katja Huotari SUEK ry:stä kertoo, että dopingaineista saatava hyöty on tietyissä lajeissa toisia suurempi. Tämä hänen mukaansa selittää, miksi positiivisia dopingtestejä saadaan näissä lajeissa muita useammin.

– Toki tulee muistaa, että myös testausta kohdennetaan näihin lajeihin enemmän, hän kertoo sähköpostitse.

Jossain urheilulajeissa myös lajikulttuuri vaikuttaa dopingin käyttöön. Huotari on tässä kuitenkin optimistinen.

– Lajikulttuuria voi myös muuttaa, kuten voimanostossa on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty. Aktiivinen antidopingtyö näkyy asennemuutoksena lajissa.


Jopa saappaanheitosta käry

Joukkoon mahtuu muutama erikoisempi laji, kuten anabolisten steroidien havaitseminen uppopallossa ja saappaanheitossa tapahtunut dopingnäytteen antamisesta kieltäytyminen. Muita poikkeuksellisia lajeja ovat paralympiaurheilu sekä veteraaniurheilu.

Saappaanheitossa mies oli kieltäytynyt dopingnäytteen antamisesta työpaikallaan. Vuonna 2011 Kalevan haastattelussa myös voimanostossa ja yleisurheilun heittolajeissa kisannut mies kertoi kieltäytyneensä testistä, koska oli lopettanut "kaiken oikean urheilun". Aiemmissa voimanoston testeissä mies antoi puhtaan näytteen.

Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio aloitti tehtävässään uppopallon dopingkäryn jälkeen, eikä ole tietoinen sen yksityiskohdissa. Urheilutoimittaja Olli Vapa kuitenkin selvitti blogissaan, että tapauksen väitetään liittyneen lisäravinteisiin, joihin oli valmistuksessa päätynyt anabolisia aineita. Näytteen antanut sai kahden vuoden kilpailukiellon.

Lahden MM-hiihto 2001

Oman lukunsa 2000-luvun dopinghistoriaan tuovat vuoden 2001 surullisenkuuluisat käryt maastohiihdossa. Yhteensä kuusi hiihtäjä kärähti diureeteista ja muista peiteaineista.

Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalina tunnettu tapauksessa hiihtäjät jäivät kiinni Hemohesin käytöstä, minkä takia kolme voitettua mitalia menetettiin. Kyseessä onkin Suomen historian suurin ja julkisuudessa puiduin dopingtapaus.

Muuten hiihto on käryjen perusteella suhteellisen puhdasta, sillä vuonna 2000 on yksi käry anabolisista aineista, vuodelta 2014 EPO:sta.

Kannabiksesta käy käry

Tarkkailuaikana kannabikseen liittyviä käryjä on sattunut 14 kappaletta. Kärystä valtaosa näyttää tapahtuneen joukkuelajeista, joista määrällisesti esille isoimpina koripallo, jalkapallo ja amerikkalainen jalkapallo. Suorituksen kannalta kannabiksen käytöstä ei näissä lajeissa tiettävästi ole, joten kyseessä lienee vapaa-ajalla tapahtunut käyttö.

SUEK:in mukaan kannabis heikentää lajisuoritusta lähes kaikissa lajeissa, lisäten onnettomuusriksiä. Kannabis on kuitenkin kielletty järjestön mukaan lähinnä urheiluhengen vastaisena ja terveydelle haitallisena.

Maailman Antidopingtoimisto Wada on sijoittanut kannabiksen "erikseen määriteltyjen aineiden" joukkoon, voi siitä kärähtämisestä tulla lievempi tuomio edellyttäen, että urheilija pystyy osoittamaan ettei käytön taustalla ollut pyrkimys suorituskyvyn parantamiseen. Kannabis kiellettiin alun perin tarkkuutta vaativissa lajeissa sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi, mutta vuodesta 2004 lähtien se on ollut kielletty kaikkien lajien osalta.


Alkoholia moottoriurheilussa

Pienistä alkoholimäärästä voi olla hyötyä joissain tarkkuuslajeissa, mutta esimerkiksi autourheilussa se on kielletty osallistujien ja yleisön turvallisuuden vuoksi.

Alkoholista on taas kärytty neljä kertaa. Alkoholipuhallutukset liittyvät moottoriurheiluun, jossa päihtyneenä ajaminen on kiellettyä.

Ville Salonen Moottoriliitosta kertoo, että hänen tietonsa mukaan alkoholikäryt ovat tulleet pääasiassa kiihdytyspuolen kilpailuissa, joissa harrastajakirjo on hyvin laaja.

– Lähes poikkeuksetta kyseessä ovat monipäiväiset kilpailut, joissa edellisen kosteampana iltana ollaan viihdytty ravintolassa vähän turhan pitkään, hän kertoo.

Seuraavana aamuna kisaajat ovat kisaa ennen puhaltaneet matalia 0,1–0,4 promillen tuloksia.

– Perinteisiä dopingrikkomuksia ei moottoriurheilussa olla Suomessa tavattu, eli ainetta ei ole käytetty tuloksen parantamiseksi. Ollaan onnellisessa asemassa, että käryjen perusteella laji on meillä puhtaassa tilassa, Salonen kertoo.

Kisa vaikuttaa olevan suhteellisen puhdasta muuallakin maailmassa, vaikka kansainvälisellä tasolla on havaittu muutama piristeiden käyttöön liittyvä dopingrikkomus.

Hänen mukaansa alkoholikäryjä ei enää dopingtilastoissa nähdä, sillä niitä ei jatkossa käsitellä enää dopingrikkomuksena, vaikka alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on jatkossakin kisoissa kiellettyä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme