Mainos
Mainos

MTV vieraili sairaalassa: Sähköshokkeja käytetään edelleen Suomessa vaikeasti masentuneiden hoidossa – "Tulokset kiistattomia"

Sähköhoito on käytetty hoitomuoto vielä tänäkin päivänä. Sitä käytetään erityisesti vaikean masennuksen hoitoon. Vanhentunutta ja väärää termiä sähköshokki ei kuitenkaan enää käytetä.

MTV Uutiset vieraili helsinkiläisessä Auroran sairaalassa, jossa hoitokertoja on noin 2000 vuodessa. Koko maassa hoitokertoja arvioidaan olevan 10 000–20 000 vuodessa. Otimme selvää kenelle sähköhoitoa annetaan ja miksi.

Auroran sairaala Helsingissä on yksi HUS-yhtymän viidestä sähköhoitoa antavasta sairaalasta. Sähköhoidoista vastaava neuropsykiatrian poliklinikan osastonlääkäri Tuukka Raij kertoo, että yksikössä annetaan sähköhoitoa noin 2000 kertaa vuodessa.

Koko maassa annettavista sähköhoidoista tämä on vain pieni osa: sähköhoitoyksiköitä on kaikissa isoimmissa sairaaloissa ja Raij arvioi hoitokertojen määräksi 10 000–20 000 vuosittain.

Mitä kaikkien tulisi tietää sähköhoidosta, Tuukka Raij?

"Sähköhoidosta pitäisi tietää ensinnäkin se, että tällainen hoito on saatavilla.

Sähköhoito on myös ehdottomasti paras tarjottavissa oleva hoito sekä teholtaan että hyöty-haitta -suhteeltaan sellaisessa tilanteessa, jossa masennus on täysin pysäyttänyt elämän ja ihminen joutuu olemaan sairaalahoidossa tai muuten toisten huolehdittavana.

Ja vielä sen lisäisin, että jos tällaiseen vaikeaan psykiatriseen tilanteeseen liittyy huomattava itsetuhoriski, sähköhoito on hyvin nopea tapa lievittää tätä riskiä."

Sähköhoidosta puhuttaessa tekisi mieli käyttää termiä sähköshokki. Termi on kuitenkin vanhanaikainen ja väärä, eikä sitä enää käytetä. Sähköshokista tulevat myös helposti mieleen elokuvien ja televisiosarjojen kauhuhoidot, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä oikeiden hoitojen kanssa.

– Kyllä se on ihan eri todellisuus, mutta tietenkään taiteessa ei tarvitse aina noudattaa faktoja. Tässä on kuitenkin se ikävä puoli, että kun on vuosien varrella esitetty kohtauksia, joissa sähköhoitoa käytetään ikään kuin kidutuksena, se on johtanut siihen, että sähköhoitoa ei ole uskallettu riittävästi hyödyntää, ja potilaiden kuntoutuminen masennuksesta on kärsinyt.



Kenelle sähköhoitoa annetaan?

Osastonlääkäri Tuukka Raij kertoo, että eniten sähköhoidosta on hyötyä vakavasti masentuneille ihmisille. Sähköhoitoa voidaan käyttää vaikeissa tilanteissa tehonsa ja nopeutensa vuoksi myös ennen muiden hoitojen kokeilua.

– Sähköhoitoa saavat etupäässä vakavasti masentuneet potilaat, jotka vaativat usein myös sairaalahoitoa. Erityisen hyvin se näyttää tehoavan silloin, kun masennuksen liittyy ruumiillista pysähtyneisyyttä tai todellisuudentajun pettämistä.

Kuinka usein sähköhoitoa annetaan?

"Usein tarvitaan useampia hoitokertoja.

Yksikin hoitokerta voi auttaa jo huomattavasti, mutta nykyään suosituksena on, että hoitokertoja toistettaisiin niin kauan, kunnes vointi menee eteenpäin, jos ei ole vielä saavutettu riittävän hyvää vointia.

Jos potilas on täysin oireeton, hoitokin lopetetaan.

Jos oireet lievittävät vähän kerrallaan sähköhoitojen myötä, hoitoa saatetaan toistaa yli kymmenenkin kertaa, tyypillisesti kaksi tai kolme kertaa viikossa. Eli tavallisesti sähköhoitosarjat kestävät joitakin viikkoja."

Lähde: Tuukka Raij

Raijn mukaan sähköhoidon tulokset ovat kiistattomat.

– Hyvin vaikeissa masennustiloissa, jotka saattavat vaatia pitkiä sairaalahoitoja ja johtaa itsemurhiin, tämä on selvästi tehokkain hoito. Hyvin vakavissa masennustiloissa sähköhoidoilla on myös selvästi paras hyöty-haitta-suhde eli sen haitat ovat selvästi hyötyä pienemmät.

Hoidon tarve arvioidaan aina huolella, ja hyötyjä ja haittoja pyritään punnitsemaan yhdessä potilaan kanssa.

Miten sähköhoitoa annetaan?

Itse toimenpide on Raijn mukaan kivuton ja sen haittavaikutukset menevät tavallisesti nopeasti ohi. Sähköhoitoon saapuva potilas nukutetaan ja hänelle annetaan lihaksia rentouttavaa ainetta, joka estää lihasvauriot ja lihasten vaikean kipeytymisen hoidon aikana.

Nukutus kestää noin viisi minuuttia, ja sen aikana potilaan aivoihin johdetaan hallitusti sähköä, joka aiheuttaa epilepsian kaltaista kouristelua.

– Potilaalle annetaan otsan alueelle sähkövirtaa lyhyinä pulsseina joitakin sekunteja. Hoito aiheuttaa yleistyneen epilepsian kaltaisen purkauksellisen tilan keskushermostossa, ja siihen liittyy jonkin verran lihasten kouristelua.

– Lihaskouristelu ja yleistynyt purkaus, jota seurataan myös aivosähkökäyrästä, kestää tyypillisesti 20 sekuntista minuuttiin. Aivojen oma säätelyjärjestelmä lopettaa purkaukset itsestään ja kouristukset loppuvat hyvissä ajoin ennen potilaan heräämistä nukutuksesta.

– Kun sähköhoitoon liittyvä kouristelu ja epileptinen aktiivisuus päättyvät, odotetaan muutama minuutti, ja hänet siirretään heräämöön.

Nykytekniikalla tajunnan ja toimintakyvyn palautuminen on varsin nopeaa toisin kuin hoidon alkuaikoina.

– Sähköhoidon alkuaikoina 1930-40-luvuilla saattoi kestää kahdeksan tuntia ennen kuin toimintakyky palasi. Nykyään toipumisaika on noin 15 minuuttia, ja sen aikana voi olla vähän pöllämystynyt olo.

Ajatus sähköhoidosta tuntuu epämiellyttävältä. Raij kuitenkin vakuuttaa, että potilas ei tunne kipua.

– Ainakaan he eivät muista mitään kipua hoidon jälkeen. Tämä vielä varmistetaan niin, että potilas on selkeästi unessa, kun hoito toteutetaan.

Miten sähköhoito auttaa?

Se, miksi tai millä tavalla sähköhoito masennuspotilaita auttaa, ei ole vielä lääkäreillekään täysin selvää.

– Pitkään oli vallalla ajatus, että yleistynyt kouristus aivoissa korjaisi sellaisia prosesseja, jotka ovat aivoissa menneet väärille raiteille esimerkiksi masennuksessa. Sähköhoito keksittiinkin masennuksen hoitoon sitä kautta, että potilailla, joilla oli epilepsia toisena sairautena, todettiin voinnin kohentumista epileptisten kohtausten jälkeen.

Vaikkei kaikki olekaan vielä täysin selvää, paljon myös tiedetään.

– Tässä on ehkä se ongelma, että vastauksesta tulee helposti aika pitkä. Sähköhoidot eivät vaikuta millään yhdellä tavalla vaan aivoissa tapahtuu hoidon aikana paljon.

– Masennuksessa aivojen hermoverkot, jotka liittyvät mielialan säätelyyn ja muihin masennuksen liittyviin ilmiöihin, toimivat epätasapainossa. Aivoja kuvannettaessa näyttäisi siltä, että aivojen eri toiminnallisten osien tasapaino korjaantuu sähköhoidon aikana.

Raij kertoo, että sähköhoito aiheuttaa todennäköisesti aivojen omien kasvutekijöiden vapautumista ja hermoston muokkaavuuden lisääntymistä. Tämä taas voi mahdollistaa sen, että aivot korjaavat itse itseään.

– Viimeaikaiset kuvantamistutkimukset ovat näyttäneet, että sähköhoidossa tiettyjen aivorakenteiden tilavuus kasvaa. Ja nämä ovat ainakin osittain sellaisia rakenteita, jotka surkastuvat masennuksessa.

– Esimerkiksi ohimolohkon sisäpinnan muistiin ja tunne-elämään liittyvät rakenteet ovat sellaisia, jotka masennuksessa tyypillisesti kärsivät ja joiden tilavuus näyttäisi kasvavan sähköhoidon aikana.

Sähköhoidon haittavaikutukset

Kuten kaikilla hoidoilla, myös sähköhoidolla on haittavaikutuksensa. Suurimpana ovat muistihaitat.

– Sähköhoito vaikeuttaa sitä lähellä olevien tapahtumia muistamista. Muistisairautta siitä ei kuitenkaan kehity, eikä tapahdu sellaista, että potilas ei enää muistaisi, kuka on tai ei löytäisi kotiin.

– Sähköhoito häiritsee lyhyen aikaa uusien asioiden mieleen painamista. Tyypillisesti joitain tunteja tai päiviä. 

Juuri erityisesti muistiin liittyvien häiriöiden takia Raij on sitä mieltä, että lievään masennukseen sähköhoitoa ei kannata antaa.

– Muistin haitat voivat olla ihmiselle yllättävän kiusallista. Se, että ei muista varmuudella mitä sairaalassa olon aikana tai sähköhoitopäivän aamuna on tapahtunut.

Muitakin haittavaikutuksia on, Raij kertoo. Siksi hoidon tarvetta arvioitaessa mietitään aina tarkasti, onko siitä potilaalle selvää hyötyä.

–  Vaikka potilaalle annetaan lihasrelaksantteja, liikuntaan tottumaton saattaa jälkikäteen kokea huomattavia lihaskipuja ihan kuin rankan urheilusuorituksen jälkeen.

Hyödyt vastaan haitat

Sähköhoidon antamista harkittaessa puntarissa ovatkin aina hyödyn ja haittojen suhde potilaan kannalta.

– Jos masennus on kovin lievää, silloin sähköhoito ei välttämättä kovinkaan paljoa vaikuta tilanteeseen. Ja kun lähtötaso ei välttämättä ole sellainen, että ihminen olisi täysin toimintakyvytön, silloin voi tuntua, että haittavaikutukset ovat suuremmat kuin hyödyt.

Oletko itse kokeillut sähköhoitoa?

– En. Sähköhoito on kuitenkin sen verran rankka hoito, että itse en sitä lähtisi kokeilemaan, vaikka olisin lievästi masentunut. Se kannattaa mielestäni varata vaikeisiin masennustiloihin, jolloin sen teho on parempi. Myöskään haitat eivät erotu suhteessa niin kovasti, koska hoito vaikuttaa vointiin niin selvästi.

Raij toistaa, että sähköhoito on vaikeasti masentuneille selvästi tehokkain saatavilla oleva hoito.

– Joissakin aineistoissa jopa yli 80 prosenttia ihmisistä on saanut hyvin selvän vasteen: heidän oireensa ovat lievittyneet puoleen tai enemmänkin. Välillä yksittäistapauksissa nähdään jopa hämmästyttäviä paranemisia, joissa potilas, joka on ollut täysin kyvytön huolehtimaan itsestään, saattaa muutaman hoitokerran jälkeen ottaa tavaransa ja kävellä kotiin – ja pärjätä siellä.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot