Mainos
Mainos

Muuttoliike syö koulutuksen tasa-arvoa

Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala on huolissaan muuttotappiokuntien tulevaisuudennäkymistä. Hänen mukaansa etenkin syrjäseutujen pieniä kuntia uhkaa henkisen rakenteen romahtaminen, kun koulutettu väestö muuttaa työn toivossa muualle ja kuntien mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen heikkenevät monin tavoin.

Kasvukeskuksissa osaaminen tiivistyy nopeasti, koska hintojen nousu ajaa jo heikosti koulutettuja pois tulijoiden alta, totesi Sarjala tänään Helsingissä järjestetyssä Opetushallituksen seminaarissa. Syrjäseuduilla koulutustaso heikkenee ja verotulot vähenevät. Väestökatoa seuraa myös valtionosuuksien väheneminen. Sarjala muistutti, että joissain maaseutukunnissa yksi työssäkäyvä joutuu jo elättämään kolmea muuta kuntalaista: lasta, työtöntä tai eläkeläistä. Kaupungeissa tämä ns. elatussuhde on säännönmukaisesti pikkukuntia parempi.

Sarjala korosti, että myös tiukasta budjetista johtuva valtionosuuksien karsiminen on kohdellut kuntia eri tavoin. Verotuoton kasvun on laskettu kompensoivan valtionosuuksien menetystä, mutta tosiasiassa tuotto jakaantuu epätasaisesti, katsoo Sarjala.
-Osa kunnista sen kestää, mutta kaikki eivät ole tähän pystyneet, hän totesi.

Vuosikymmenen alussa vain kuuden kunnan vuosimenot olivat tuloja suuremmat. Tämän vuoden talousarvioiden mukaan negatiivisesta vuosikatteesta kärsii jo 87 kuntaa.

Väestörakenne vaikuttaa ilmapiiriin?

Elinkeinoelämän kuihtuminen heikentää vaikeiden alueiden ammattikoulutuksen laatua, koska tarvittavia yhteyksiä työelämään ei synny.
-Jos kunnan väestörakenne muuttuu epäedulliseksi, koulun toimintaympäristö ei voi olla stimuloiva ja koulun mahdollisuudet heikkenevät opettajien taidoista ja ponnistuksista riippumatta, Sarjala paukutti.

Hänen mukaansa tämä näkyi jo viime viikolla julkistetussa sähkö- ja metallialan koulutuksen arviointiraportissa. Pääjohtaja arvioi kuitenkin henkisen ilmapiirin vaikuttavan myös peruskoulun puolella. Viimekeväisissä peruskoulun taitoarvioinneissa oppilaiden itsetunto paljastui heikoimmaksi harvaanasutuilla alueilla. Sarjala kyselikin seminaarissa, eikö itsetunnon pitäisi olla henkilökohtainen eikä koulukohtainen ominaisuus.

Hän ihmetteli myös, mitä suomalaisesta koulusta kertoo se, että 110 otokseen osuneesta koulusta peräti 38 koulussa oppilaiden keskimääräinen usko matematiikan taitoihinsa jäi tilastossa alle nollan.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme