Mainos
Mainos

Nämä neljä kuntaa tarjoavat paperittomille muutakin kuin kiireetöntä hoitoa – päätöstä vastaan osoitettiin mieltä

Suomessa neljä kuntaa on tehnyt virallisen päätöksen siitä, että raskaana oleville ja alaikäisille paperittomille tarjotaan kiireellistä hoitoa laajempia palveluita.

Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen koordinaattori Sanna Rummakko kertoo, että Helsingin lisäksi lakisääteistä laajempia palveluita on päätetty tarjota tällä hetkellä Turussa, Espoossa ja Vantaalla.

Paperiton tarkoittaa käytännössä ihmistä, joka elää maassa ilman laillista oleskeluoikeutta. Paperittomiksi luetaan Suomessa usein myös EU-kansalaiset ja osa opiskelijoista, joilla ei ole riittävää vakuutusturvaa sairauden varalle.

Rummakon mukaan tilanne on kuitenkin kirjava. Osassa maata palveluita tarjotaan ilman poliittista päätöstä.

–  Asiakkaamme, esimerkiksi oleskelulupaa odottavat henkilöt ovat kertoneet, että kunnassa saa esimerkiksi neuvolapalveluita, vaikka siitä ei valtuuston päätöstä olekaan, Rummakko sanoo.

Pakolaisneuvonta ry tarjoaa paperittomille oikeudellista neuvontaa.

Helsingin valtuusto päättää illalla

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee tänään illalla aloitetta, jossa ehdotetaan, että myös muut kuin raskaana olevat tai alaikäiset saisivat laajempia terveyspalveluita.

Tällä hetkellä Helsingissä kaikille paperittomille tarjotaan kiireellistä terveydenhoitoa, eli hoitoa jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kaupunginhallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa paperittomille taattaisiin Helsingissä välttämätön hoito, jolloin paperiton voisi saada hoitoa esimerkiksi krooniseen sairauteen, lääkkeitä, tarpeellisia mielenterveyspalveluita sekä rokotukset.

Käytännössä paperittomien terveydenhuollon laajuus riippuu Suomessa kunkin kunnan poliittisesta tahtotilasta. Kunnat ovat tällä hetkellä lainsäädännön perusteella velvollisia järjestämään paperittomille vain kiireellistä sairaanhoitoa.

Pohjoismaista laajimmat oikeudet Ruotsissa

Ruotsissa tuli vuonna 2013 voimaan laki, jonka mukaan paperittomilla on oikeus palveluihin, joita ei voida lykätä aiheuttamatta potilaalle terveysriskiä. Käytännössä kyse on samanlaisista palveluista kuin nyt Helsingissä ehdotetaan.

–  Kiireellinen sairaanhoito on sisällöltään aika lailla suppeaa, se ei esimerkiksi kata diabeteksen hoitoa, joka estäisi tilanteen pahenemisen, THL:n johtava asiantuntija Eeva Nykänen kertoo.

Hänen mukaansa vain kiireellisen hoidon tarjoaminen voi johtaa siihen, että vaiva pahenee, ennen kuin siihen puututaan.

–  Usein ehkäisevä hoito myös tulee halvemmaksi kuin kiireellinen hoito, Nykänen sanoo.

Tätä päätelmää tukee esimerkiksi Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2015 tekemä tutkimus, jonka päätulos oli, että paperittomien ehkäisevä hoito tulee valtiolle halvemmaksi kuin se, että tilanteen annetaan pahentua entisestään ja paperittomalle annetaan vain kiireellinen hoito.

Suomeenkin yritettiin lakia vuonna 2014

Suomeen esitettiin vuonna 2014 vastaavaa lakia kuin Ruotsiin. Tuolloin lakimuutoksen arvioitiin nostavan terveysmenoja noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta puolsivat lain hyväksymistä.

Tuolloin lakia perusteltiin muun muassa ihmisoikeuksilla ja tarttuvien tautien leviämisen ennaltaehkäisyllä. Vastustajien argumenttina oli muun muassa, että laki olisi toiminut vetovoimatekijänä ja houkutellut Suomeen lisää paperittomia. Ruotsissa viime vuonne tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että terveydenhuollon palvelut eivät ole turvapaikanhakijoiden keskuudessa merkittävä vetovoimatekijä. Suomessa asiaa ei ole tutkittu.

Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakiesitystä ennen vaaleja ja esitys raukesi.

Turvapaikanhakijoiden kielteiset päätökset kasvattavat määrää

Vuonna 2015 Suomeenkin tuli kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, mikä kasvattaa merkittävästi kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden määrää. Osa kielteisen päätösten saaneista jää eri arvioiden mukaan oleskelemaan Suomeen paperittomina.

Rummakon mukaan tilanne näkyy myös Pakolaisneuvonnassa.

–  Vuonna 2015 saimme 313 yhteydenottoa, kun tänä vuonna yhteydenottoja on ollut lähes 1  200, Rummakko sanoo.

Arviot paperittomien määrästä ovat vaihtelevia ja niihin liittyy paljon epävarmuutta. Suomessa arvioitiin vuonna 2014 oleskelevan noin tuhannesta kahteentuhanteen paperitonta. Arvio paperittomien määrästä Norjassa ja Ruotsissa on moninkertainen, ja myös Tanskassa arvioidaan olevan paperittomia Suomea enemmän.

 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot