Mainos
Mainos

Nelikymppisenä äidiksi – jos koeputkihoito suo

Lapsettomuuden hoidossa käytettävät koeputkihedelmöitykset saattavat monissa tilanteissa syrjäyttää kokonaan kevyempänä hoitomuotona pidettävät inseminaatiohoidot. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

Syynä on, että hoitoon hakeudutaan yhä iäkkäämpänä, jolloin inseminaatiot ovat usein tuloksettomia.

STT haastatteli useita hedelmöityshoitoihin perehtyneitä asiantuntijoita. Heistä osa oli jopa sitä mieltä, että inseminaatioista voitaisiin joissain tilanteissa luopua kokonaan.

– Inseminaatiohoitojen tulokset eivät ole kehuttavia. Noin 90 prosenttia inseminaatioista johtaa pettymykseen, sanoo Dextra Lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila.

Koeputkihoitojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Vastaavasti inseminaatioiden osuus on vähenemään päin.

– Inseminaatioiden tarve on vähenevä, mutta kokonaan se ei tule poistumaan. Lahjoitettujen siittiöiden tarve inseminaatioihin hiljalleen kasvaa, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora Mehiläinen Fecilitaksesta.

Asiantuntijat korostavat, että tietyissä tilanteissa inseminaatioilla voi saada hyviä tuloksia.

Lapsi noin joka viidennestä koeputkihoidosta

Hedelmöityshoitoja aloitetaan Suomessa vuosittain noin 14 000. Niistä vajaat 10 000 on koeputkihoitoja ja niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja, joissa nimenomaan yli 35-vuotiaiden osuus on 2000-luvulla kasvanut, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.

Koeputkihedelmöityksissä onnistumisen todennäköisyys on noin kaksinkertainen inseminaatioihin nähden, ja noin joka viides koeputkihoito johtaa elävän lapsen syntymään, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.

Osa yksityisistä klinikoista esittää onnistumisille tätäkin parempia todennäköisyyksiä. Mahdollisuudet puolestaan heikkenevät huomattavasti etenkin 40 ikävuoden kynnyksellä ja sen jälkeen.

Klemetti tutki hedelmöityshoitojen käyttöä Suomessa väitöskirjaansa. Yhä useampi hoitoihin saapuva nainen on noin 40-vuotias, hän sanoo.

– Tämä liittyy siihen laajempaan ilmiöön, että lapsia hankitaan myöhemmällä iällä, jolloin lapsettomuuttakin on enemmän.

Koeputkihoitojen määrän kasvua selittää myös se, että hoidot eivät ole niin rankkoja kuin aiemmin, sanoo lapsettomuuslääkärinä yli 20 vuotta työskennellyt Viveca Söderström-Anttila.

– Hoidoissa annettavia hormonistimulaatioita on alennettu, mikä madaltaa hoitoihin lähtemisen kynnystä.

Viime vuodet Söderström-Anttila on työskennellyt apulaisylilääkärinä Väestöliitolla, joka yhdistyi Mehiläinen Felicitakseen syyskuun alussa.

Hedelmällisyysneuvontaa jo peruskoulussa

Syntyvyys nousi taas keskusteluun, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannusti suomalaisia synnytystalkoisiin. STT:n haastattelemat asiantuntijat tunnistavat sinällään Rinteen huolen. Tietoisuutta hedelmällisyydestä tulisi heidän mukaansa lisätä, jotta mahdollisiin hoitoihin hakeuduttaisiin ajoissa.

THL:n Klemetti jopa esittää, että nuorille tulisi antaa hedelmällisyysneuvontaa jo peruskoulussa.

– Olisi tärkeää, että hedelmällisyysterveydestä puhuttaisiin realistisesti siinä missä ehkäisystäkin.

Perheen perustamisen lykkääminen heijastuu sekin lapsilukuun. Hedelmöityshoidot voivat kestää vuosia, ja perheen lopullinen lapsiluku voi jäädä toivottua pienemmäksi.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot