Mainos
Mainos

Nettiterapialla on paljon hyötyjä mutta potilaiden määrä on yhä pieni – nuorille apua myös virtuaalitodellisuudesta

Mielenterveysongelmat ovat Suomessa suurin syy työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Jo muutamien vuosien ajan on ollut mahdollista saada psykiatrista hoitoa myös internetissä. Nettiterapioihin ohjautuu kuitenkin edelleen vähemmän potilaita kuin mitä palvelulla olisi mahdollisuus hoitaa.

Hoidon tehokkuus on sitä parempaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan. Kuitenkin myös nettiterapioihin hakeudutaan yleensä vasta sellaisessa vaiheessa, kun ongelmat ovat jo päässeet monimutkaistumaan.

Mielenterveystalo.fi sai alkunsa HYKS-psykiatrian sisäisenä hankkeena, mutta laajeni nopeasti valtakunnalliseksi portaaliksi. Portaali sisältää nettiterapioiden lisäksi myös laajoja omahoito-ohjelmia, oirenavigaattorin, palveluohjausta sekä oman osionsa myös terveydenhuollon ammattilaisille.

Omahoito-ohjelmat sopivat kaikille, ja sivustolla onkin vuositasolla noin miljoona käyttäjää. Suomen ulkopuolella keskitettyjä, omahoitoon keskittyviä portaaleja on käytössä ainakin Iso-Britanniassa, Australiassa ja Ruotsissa.

Tavoitteena lisätä tietämystä

Terveyskylä-hanke, johon Mielenterveystalo.fi kuuluu, on kuitenkin laajuudessaan ainutlaatuinen. Hanke voitti maaliskuussa 2018 kansainvälisen Microsoft Health Innovation Award -innovaatiokilpailun.

Mielenterveystalon tarkoituksena on lisätä yleistä tietämystä mielenterveydestä sekä hälventää mielenterveysongelmiin edelleen liittyviä stigmoja.

Verkkoportaali tarjoaa apua ongelmiin ja mahdollisten sairauksien tunnistamiseen sekä tietoa erilaisista hoitomahdollisuuksista. Omahoito-ohjelmissa on erityisesti lievempiin tilanteisiin tarkoitettuja välineitä ongelmien ratkaisemisen tueksi.

Mielenterveystalon yksi keskeinen tavoite onkin kannustaa ihmisiä hakemaan ongelmiinsa apua matalalla kynnyksellä negatiivisista asenteista huolimatta.

Ei vielä rutiinia

Nettiterapialla hoidettavien potilaiden määrä on edelleen kohtalaisen pieni.

It-psykiatrian osastonhoitaja Tero Laiho kertoo, että nettiterapioilla olisi mahdollisuus auttaa nykyistä useampiakin ihmisiä. Hän uskoo, että nettiterapioihin lähettäminen ei edelleenkään ole niin rutiinia, että se tulisi välttämättä edes mieleen jokaisen potilaan kohdalla.

Paikallisissa hoitopoluissa nettiterapioihin ohjaamista voisi Laihon mielestä tehostaa miettimällä yksittäisissä terveyskeskuksissa aktiivisemmin, miten olemassa olevaa palvelua voisi tehokkaammin hyödyntää.

Selkeää tavoitetta verkossa hoidettavien potilaiden määrälle ei ole, mutta Laiho kannustaa miettimään nettiterapioita lievempien häiriöiden ensimmäiseksi hoidoksi.

Laihon mukaan on myös mahdollista, että koska nettiterapia on erikoissairaanhoidon tuottama palvelu, voi kynnys sinne lähettämiseen olla liian korkea.

Nopea, matalan kynnyksen vaihtoehto

Laihon mukaan lähete nettiterapioihin tehdään monesti liian myöhäisessä vaiheessa.

Potilaan voisi ohjata omahoito-ohjelmiin ja nettiterapioihin jo silloin, kun ensimmäisiä oireita tunnistetaan. Se sopii ensiavun ohella myös jatkohoidoksi ja joissain tapauksissa voi jopa yksistään riittää hoidoksi.

Nettiterapia sopii myös aiemmin käydyn kognitiivisen terapian kertaukseksi, mikäli ongelmat uusiutuvat terapian päättymisen jälkeen.

Laiho muistuttaa, että siinä missä Kelan tukemiin terapioihin tarvitaan erilaisia lausuntoja ja arvioita, nettiterapiaan voi päästä terveyskeskuslääkärin lähetteellä jo alle viikossa siitä, kun lähete on saapunut It-psykiatriaan.

– Tämä on hyvä vaihtoehto ihmiselle, jolla on tarve päästä aloittamaan terapeuttinen työskentely mahdollisimman nopeasti. Nettiterapia toimii myös hyvänä matalan kynnyksen kokeiluna mietittäessä, voisiko asiakas hyötyä terapeuttisesta työskentelystä. 

Vanhimmat käyttäjät yli 80-vuotiaita

Vaikka yleisesti edelleen ajatellaan, että tietokone on nuorempien ihmisten juttu, on nettiterapioissa asiakkaina myös ikääntyneempiä ihmisiä. Vanhimmat itse nettiterapiaan hakeutuneet ovat yli 80-vuotiaita.

Laiho näkee iän oikeastaan etuna.

– Vanhemmat ihmiset ovat yleensä tottuneempia työskentelemään koulunomaisesti oppikirjojen avulla.

Vaikka nettiterapiat soveltuvat hoitokeinoksi monenlaisissa lievissä ongelmissa, keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden ollessa kyseessä tarvitaan yleensä myös muuta hoitoa.

Laiho kuitenkin kannustaa kokeilemaan nettiterapioita ja omahoito-ohjelmia matalalla kynnyksellä.

Laihon arvion mukaan noin 80 prosenttia nettiterapioihin hakeutuneista ihmisistä on hyötynyt palvelusta. Laiho tuo kuitenkin myös esille, että nettiterapia ei välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu, jos oireilu on monimutkaista tai sen lisänä on sosiaalisia ongelmia.

Vaikka ohjelmat ovat selkeitä ja sisällöllisesti laajoja, voi sitoutuminen virtuaalipalveluun olla asiakkaalle sillä hetkellä liian haastavaa, jos oireilu on jo heikentänyt aloite- tai keskittymiskykyä.

Elämyksiä ja pelejä pohdinnassa

Laiho painottaa, että Mielenterveystalo.fi ei korvaa muita mielenterveyspalveluita, vaan se on lisäpalvelu, joka tukee koko terveydenhuoltojärjestelmää.

Jos potilas on esimerkiksi fyysisen terveysongelman vuoksi sairaalahoidossa ja kärsii samanaikaisesti myös masennuksesta tai ahdistuksesta, hänet voi tilanteen ensiavuksi ohjata omahoito-ohjelmiin nettiin.

– Mikäli niistä ei ole apua, voi sen jälkeen aiempaan tapaan hakeutua vastaanotolle kynnyksettömiin tai matalan kynnyksen palveluihin.

Myös hoito-ohjelmien strukturoitu luonne voi Laihon mukaan luoda haasteita sellaisille ihmisille, jotka eivät mielellään sitoudu terapioiden koulumaiseen rakenteeseen. Kaikki kokonaisuudet sisältävät tällä hetkellä opetuksellisen osion, tehtäviä sekä työskentelyn ohjausta.

Laiho kertoo, että tähänkin on tulevaisuudessa suunnitteilla ainakin nettiterapioiden puolelle muutosta elämyksellisyyden ja pelillisyyden lisäämisen muodossa.

Olisiko virtuaalitodellisuudesta apua?

IT-psykiatrian kehittämispäällikkö Marko Muukka kertoo, että HYKS Nuorisopsykiatriassa on jo testattu virtuaalilaseja ja 360-videoita osana sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoa. Nuoret pääsivät kokeilemaan virtuaalisesti erilaisia haastavia tilanteita, kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa liikkumista.

Virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia psykiatriassa on tulevaisuudessa tarkoitus selvittää laajemminkin. Nettiterapioihin ei kuitenkaan ole ainakaan vielä suunniteltu otettavaksi virtuaalitodellisuutta mukaan.

Sen lisäksi, että yksittäisellä ihmisellä on Mielenterveystalo.fi –hankkeen ja nettiterapioiden avulla mahdollista saada aiempaa helpommin ja nopeammin apua itselleen ja läheiselleen, on hankkeella ollut Laihon mukaan laajempaakin yhteiskunnallista merkitystä.

Tehokkaana ensivaiheen hoitona se vähentää perusterveydenhuoltoon kohdistuvia paineita.

Myös saatavuus on selkeä etu; palvelu on käytettävissä kaikkialla Suomessa ilman, että potilaan tarvitsisi matkustaa pitkiä matkoja vastaanotolle. Myös työssäkäyville nettiterapiat ovat hyvä ja joustava vaihtoehto.

Nettiterapiaa voi suorittaa oman aikataulun mukaisesti kotoa käsin silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Tämän lisäksi nettiterapioissa myös hoitokokonaisuuksien hinta on hieman perinteisiä, vastaanotolla toteutettuja hoitokäyntejä edullisempi.

Vantaalle uutta marraskuussa

Uudenmaan alueella on parhaillaan käynnissä myös Apotti-hanke, jonka tavoite on tuoda alueen sosiaali- ja terveyspalveluita lähemmäs toisiaan. Hankkeen ensimmäinen vaihe alkaa Vantaan alueella marraskuussa 2018. 

Apotissa on mukana palvelunkäyttäjille suunnattu osio, jonka avulla he voivat lähestyä hoitotahoaan viestien välityksellä. Apotti-hanke tulee luultavasti myös osaltaan helpottamaan hoitoon pääsyä.

Laihon mukaan jää nähtäväksi, moniko tämän viestipalvelun avaamisen johdosta hoitoon sitten hakeutuu ja miten kuntalaiset tulevat palvelua käyttämään. 

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten ja Mediahub Helsinki Oy:n kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme