Mainos
Mainos

Niinistö: Valuuttakursseista 950 miljoonan lisämeno

Hallitus joutuu etsimään vielä liki miljardin markan säästöt tai vastaavan määrän lisätuloja valtion ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan valuuttakursseista eli lähinnä dollarin vahvistumisesta aiheutuu valtion ensi vuoden budjettiin 950 miljoonan markan lisämeno aiempiin arvioihin verrattuna.

Niinistö kertoi tänään alkaneiden hallituksen budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudessa, että lisämeno syntyi, kun lukuja korjattiin tämänpäiväisiin valuuttakursseihin. Hänen mukaansa asia ei tullut yllätyksenä.

Niinistö kertoi, että valuuttakurssien muuttuminen oli tiedossa jo ministeriön omissa budjettineuvotteluissa reilut kolme viikkoa sitten. Silloin päätettiin korjata luvut vasta koko hallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä.

Hallitus etsii neuvotteluissaan keinoja tämän vajaan miljardin markan aukon täyttämiseksi. Niinistön mielestä aukon täyttämisessä on käytettävä kaikkea sitä joustavuutta, joka hallituksesta löytyy.

Niinistö viittasi kuntien valtionosuuksien indeksikorotusten puolittamiseen, mistä on kaavailtu 350 miljoonan markan säästöä. Jos ryhdytään leikkaamaan kuntien yhteisöverotuottoja suoraan, saadaan kasaan suurempi summa, mutta Niinistön mielestä ei sieltäkään löydy 950 miljoonaa markkaa lisää.

-Tarkoituksena on, että valtiovarainministeriö antaa siitä uuden ehdotuksen, Niinistö sanoi.

Hornetien hinta ja vahva dollari taustalla

Lisämenosta noin 300 miljoonaa markkaa johtuu Yhdysvalloista ostettujen Hornet-hävittäjien hinnan noususta kurssimuutosten myötä. Toinen merkittävä lisä on valtion ulkomaisen velan korkokustannusten kasvu.

Dollari maksoi viime tammikuun alussa vielä 4,62 markkaa. Koko kevään jatkuneen nousun jälkeen dollari oli elokuussa kivunnut jo yli 5,6 markan.

Helikoptereille tilausvaltuus

Hornetien hinnan kallistuminen saattaa nostattaa budjettineuvotteluissa keskustelua puolustusvoimien muista menoista. Budjettiesitykseen sisältyy 7,8 miljardin markan tilausvaltuus, josta noin puolet koostuu helikopterihankinnoista ja toinen puoli kolmen valmiusprikaatin varustamisesta.

Ensi vuosikymmenellä toteutettavan helikopterihankinnan valmisteluun on ensi vuodelle varattu 18 miljoonaa markkaa ja vuodelle 1999 22 miljoonaa markkaa.

Tänään hallituksen neuvotteluissa saatiin päätökseen budjettiesityksen nk. ensimmäinen lukeminen, jossa kiistakysymykset siirrettiin erillisen ministeriryhmän käsittelyyn. Molempien valtiovarainministereiden, Niinistön ja Arja Alhon lisäksi tähän koplaksi ristittyyn ryhmään kuuluvat hallintoministeri Jouni Backman, oikeusministeri Kari Häkämies, Eurooppa-ministeri Ole Norrback, kulttuuriministeri Claes Andersson, ympäristöministeri Pekka Haavisto ja maatalousministeri Kalevi Hemilä.

Riidattomia olivat perinteiseen tapaan vain eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin pääluokat. Suurimmat vaikeudet liittyvät työllistämismenoihin, rakentamisen tukeen ja kuntarahojen leikkaukseen. Ongelmalistaa jouduttiin nyt jatkamaan kurssimuutoksien vaikutuksella.

Suuria verokiistoja riihessä ei ole, sillä ratkaisut jätetään odottamaan syksyn tuloneuvotteluja. Arvonlisäveroja on kuitenkin tarkoitus yhdentää. Tähän liittyvä joukkoliikenteen veron nosto on aiheuttanut erimielisyyksiä. Sosiaaliturvamaksuihin valtiovarainministeriö ei esitä mitään muutoksia, mutta keskustelua käydään eläkeläisten ylimääräisen kolmen pennin suuruisen sairausvakuutusmaksun pienentämisestä.

Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksut alenevat. Valtiovarainministeriö esittää molempiin 0,1 prosenttiyksikön kevennystä. Palkansaajien maksu on nykyisin 1,5 prosenttia bruttopalkasta. Työnantajilla maksu riippuu palkkasummasta. Teollisuudessa se on nyt keskimäärin 3,2 prosenttia.

Loppusumma ja alijäämä laskevat myös 1999

Niinistön mukaan hallituksessa on yhteinen käsitys siitä, että valtion budjetin loppusumma ja budjetin alijäämä on saatava laskemaan edelleen vuonna 1999. Siten myös uuden lainan tarve pienentyisi edelleen.

Tämän vuoden budjetin loppusumma on 190,3 miljardia markkaa, mutta Niinistön mukaan vuoden viimeinen lisäbudjetti korjaa sitä alaspäin. Velanottokin jää alle viime syksynä päätetyn 28,3 miljardin markan.

Ensi vuoden budjetin loppusumma on tarkoitus painaa alle 188 miljardin markan ja lainanottotarve 17-18 miljardiin markkaan.

Uusi säästötavoite hämmensi budjettineuvottelijoita

Valtiovarainministeri Niinistön budjettiriiheen tuoma tieto kurssimuutosten aiheuttamasta miljardin markan lisärahoitustarpeesta hämmensi ja ärsytti osaa hallituskumppaneista. Niinistöä moitiskeltiin luvuilla pelaamisesta ja lisäsäästöjen hivuttamisesta talousarvioon.

Vihreiden puheenjohtaja Satu Hassi valitti, ettei summan suuruudesta ole etukäteen annettu tietoa. Hän piti myös asiaan liittyviä menettelytapoja kummallisena ja muistutti pääministeri Paavo Lipposen luvanneen, ettei uusia salaisia leikkauslistoja ole olemassa. Hassi suositteli torjuntahävittäjien lisähinnan leikkaamista puolustusbudjetista.

Toinen sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen tyrmäsi täysin uudet säästöt.
-Nyt on jo säästetty kolme miljardia enemmän kuin mihin olemme valtioneuvostossa ja hallitusohjelmassa sitoutuneet, hän huomautti.

SDP:n riveissä Niinistön ilmoitus otettiin vastaan lievästi yllättyneenä. Lääkkeeksi tarjottiin mm. Hornetien maksuajan pidentämistä ja lisätulojen hankkimista valtiolle yritysten voitoista.

Pääministeri Lipponen poistui illalla budjettineuvotteluista vähäpuheisena. Häneltä irtosi kuitenkin toteamus, ettei asia yllättänyt häntä. Lipposelta kysyttiin, merkitseekö kurssien nousu uusia leikkauksia.
-On niin iso budjetti, etten lähde tällaisia eriä kommentoimaan, hän sanoi.

Lipponen antoi ymmärtää, että leikkauskohteita kyllä löytyy.

Keskusta ei usko lisäleikkauksien voimaan

Suurimman oppositiopuolueen keskustan mielestä valtiontalouden velkaongelma ei ratkea budjettiriihessä nyt esillä olevilla leikkauksilla. Keskustan puoluehallitus arvioi tänään, että perimmäinen syy vaikeuksiin on hallituksen lipeäminen työttömyyden puolittamista koskevasta tavoitteestaan.

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho uskoo, että lisäsäästöillä aiotaan ainoastaan ostaa syksyn tulosopu ja mahdollisesti myös suopeutta Emu-ratkaisun taakse. Rahat aiotaan käyttää tuloverotuksen alentamiseen tupopöydässä.

Puoluehallitus vahvisti samalla keskustan ylimääräisen puoluekokouksen ajankohdan. Emu-päätös tehdään yksipäiväisessä kokouksessa Helsingissä 28. syyskuuta.
(STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme