Mainos
Mainos

Nina Hagen: Bekenntnisse

Arvio: Erkki Tuomioja

(Knaur Taschenbuch 2011)

DDR:n lahja punkrockille ja Jeesukselle

Nina Hagen tuo ensimmäiseksi mieleen kaksi asiaa, punkrockin ja Wolf Biermannin. Häntä on aiheellisesti kutsuttu myös punkin kuningattareksi, sen sijaan yleinen käsitys että hän olisi ollut Biermannin tytär on väärä. Biermann ei ole hänen biologinen isänsä vaan isäpuoli eli hänen näyttelijä-äitinsä toinen aviomies. Ninan vanhemmat erosivat Ninan ollessa kaksivuotias, mutta suhde osin juutalaista sukua olleeseen Hans-isään säilyi hyvänä. Hans Hagenin isä menehtyi keskitysleirissä ja sodan aikana vastarintaliikkeeseen liittynyt poika vangittiin myös, mutta selvisi hengissä ja oli idealistisena kommunistina DDR:ssä arvostettu.

Wolf Biermann oli kuitenkin sekä poliittisesti että musikaalisesti Ninalle tärkeämpi oppi-isä. Myös hän oli idealistinen kommunisti joka muutti länsi-Saksasta DDR:ään 17-vuotiaana vuonna 1973. Brecht-säveltäjä Hans Eislerin oppilapsena aloittaneesta runoilija-säveltäjästä tuli kuitenkin vallankäyttäjille hankala dissidentti ja piikki lihassa eikä häntä vuonna 1963 hyväksytty valtapuolue SED:in jäseneksi. Vuonna 1974 viranomaiset ratkaisivat ongelmansa kieltämällä Länsi-Saksassa konserttimatkalla olleelta Biermannilta paluun DDR:ään. Kaksi vuotta myöhemmin Biermannin puoliso ja tytärpuoli Nina saivat luvan poistua maasta.

21-vuotias Nina oli jo siihen mennessä ehtinyt nousta huomattavaksi poptähdeksi DDR:ssä, mutta järjestelmään sopeutuja hän ei totisesti ollut. 16 vuotiaana koulunsa lopettanut Hagen, jonka haaveet teatterikoulusta Stasi oli evännyt, karkasi Puolaan ja liikuskeli sen länsimaista rappiomusiikkia jäljitelleissä underground-piireissä. Puolasta palattuaan hän perusti Automobil-bändin. Dekadenteinta musiikkiaan se ei voinut levyttää, mutta esittää kylläkin. Kerran jopa FDJ:in johdolle ja tulevalle puoluejohtaja Egon Krenzille, jolta kysyi suoraan, milloin Automobilkin pääsisi länteen esiintymään. Krenzin jäätävä vastaus kuului: "Rouva Hagen, kun olette selvittänyt suhteenne sosialismiin ja katkaissut suhteenne luokkavihollinen Biermanniin, voimme uudelleen keskustella".

Lännessä Bierman avasi hänelle studioiden ovet, mutta karriäärinsä hän loi ihan itse. Sillä oli nousunsa ja laskunsa; jälkimmäiset liittyivät useimmiten huumeisiin ja tahallisen provokatorisiin esiintymisiin. Provokatoriseksi monet saattoivat kokea myös Hagenin peittelemättömän uskonnollisen julistuksen. Suhdettaan uskontoon Hagen ei perinyt ateisti-vanhemmiltaan tai isäpuoleltaan. Se alkoi lapsenomaisesta lutherilaisesta Jeesus-kultista ja päätyi esoteerisempien huumekulttien ja intialaisten gurujen kautta 50-vuotiaan Hagenin luterilaiseen konfirmaatioon. Muistona matkalta kantaa yhdestä hänen lukuisista parisuhteistaan syntynyt tyttärensä nimeä Cosma Shiv. Kirjassaan pitkiä raamatunsitaatteja viljelevän Hagenin usko on universaalia rakkautta julistavan hippi-Jeesuksen palvontaa, jonka hän luontevasti yhdistää seksuaaliseen vapauteen ja anarkistissävyiseen poliittiseen rauhanaktivismiin.

Hagenin tunnustukset eivät ole tavanomainen muistelmateos. Mielenkiintoisimmat osiot siitä koskevat hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan DDR:ssä. Myöhemmät vaiheet sivuutetaan nopeammin ja valikoivammin, eikä hän kaikkia eniten julkisuutta saaneita tapahtumia edes mainitse.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme