Mainos
Mainos

Nuijasodan ratkaisupäivistä 400 vuotta

-Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki. Näin pelkisti nuijasodan tavoitteet jälkipolville runoilija Kaarlo Kramsu Ilkka-runossaan.

Talonpoikaiskapinan ratkaisuhetket näyteltiin tasan 400 vuotta sitten Pirkkalassa nykyisen Nokian kaupungin ja Pirkkalan kunnan alueilla. Myös nuijasodan muistotapahtumat keskittyvät vuodenvaihteessa Pirkkalaan ja Nokialle. Tampere oli tuolloin vain muutaman maalaistalon kyläpahanen. Kaupungiksi se julistettiin parisataa vuotta myöhemmin.

Pirkkalassa paljastetaan 29. joulukuuta nuijasodan muistolaatta. Se kiinnitetään kiveen Pirkkalan pappilan portille. Muistomerkkihankkeen takana on paikallinen lionsklubi LC Pirkkala/Naistenmatka. Muistolaatan paljastavat ohjaaja Jouko Turkka ja pankkitoimihenkilö Riitta Lehtinen. Lehtinen on Ilkan jälkeläisiä 13. polvessa. Turkan kotipaikan kohdalla Klaus Flemingin joukot pitivät leiriään. Sen nimi on edelleen Sotaplassi.

Sylvesterinyön spektaakkeli

Nokian kulttuuritoimenjohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola kertoo, että Nokian tapahtumat painottuivat 400 vuotta sitten joulun ja uudenvuoden väliin. Siksi nytkin päätilaisuudet keskitetään vuodenvaihteeseen. Nokialla on pitkin vuotta tietynlaisella kansanvalistuksen otteella tuotu esille 1500-luvun lopun oloja. Koulut ovat käsitelleet aihetta historian ja kuvaamataidon tunneilla, ja sitä on valotettu myös teatterin keinoin. Uudenvuodenyönä, joka oli nuijasodan kohtalonhetkiä, järjestetään Nokialla Sylvesterinyön spektaakkeli.

Nokialla oli kaksi yhteenottoa. Heti joulun jälkeen käytiin Kalmaanmäen kahakka nykyisen Koskenmäen tienoilla. Kalmaanmäessä Jaakko Ilkan nuijamiehet ja Klaus Flemingin huovit ottivat yhteen. Siellä nuijamiehet olivat vielä niskan päällä. Kahakan jälkeen nuijamiehet ottivat leirikseen Nokian kartanon. Uudenvuodenyönä kävi ilmi, että Jaakko Ilkka oli lähimpine miehineen poistunut leiristä.

Sylvesterinyön spektaakkelissa tapahtumia kuvitellaan uudelleen. Siihen on yhdistetty tiedonsiruja Kalmaanmäestä ja Nokian kartanosta. Sodan lopullinen selvittely siirtyi helmikuulle Santavuoren taisteluun Pohjanmaalle. Sen jälkeen Jaakko Ilkka mestattiin.

Fleming kylvi epäluuloja

Talonpoikaiskapinan alueellisia ja sosiaalisia rintamajakoja tarkennetaan 11. tammikuuta Nokialla pidettävässä seminaarissa. Paikallishistorioiden mukaan talonpoikien velvollisuus pitää yllä vakituista armeijaa ns. linnaleirisysteemiä oli pääsyitä tyytymättömyyteen.

Nuijasodan liikehdintä alkoi jo marraskuun lopulla Pohjanmaalla. Ratsutilallinen Jaakko Ilkka johti talonpojat Parkanon ja Hämeenkyrön kautta Ylöjärven Keijärvelle, jonne he leiriytyivät muutama päivä ennen joulua.

Samaan aikaan Suomen käskynhaltija marski Klaus Fleming kokosi vakituisia sotajoukkoja ja muutamia tykkejä Pyhäjärven eteläpuolelle. Pääjoukko majoittui Pirkkalan pappilan maille. Vain noin kilometrin levyinen Pyhäjärvi erotti armeijat.

Kahakoiden lisäksi sodassa käytiin psykologista taistelua. Ilkka lähetti Pirkkalan pappilaan viestin, jossa hän kuvaili joukkojensa määrää. Hän ilmoitti nuijamiesten olevan liikkeellä Kaarle-herttuan puolesta ja kehotti miehiä liittymään puolelleen. Fleming puolestaan kylvi epäluuloja talonpoikaisarmeijaan. Hän lupasi päästää kaikki vapaasti kotiin, jos he lopettavat kapinoinnin ja luovuttavat johtajansa marskin käsiin. Näin nuijamiesten leirissä kyteneet erimielisyydet pääsivät valloilleen, ja Ilkka joutui pakenemaan.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme