Mainos
Mainos

Nuoret aloittavat harvoin valinnaisen kielen – "Monipuolinen kielitaito on valikoituneen joukon ominaisuus"

Joka neljännessä kunnassa alkaa tänä syksynä kokeilu, jossa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa nykyistä aiemmin, kouluun siirryttäessä tai jopa aiemmin. Opetushallituksesta muistutetaan, että kielitaidon kehittäminen ei ole enää nykyaikana "pänttäämisen tuskaa ja virheiden alleviivausta".

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tavoitteena on, että tulevaisuudessa vieraan kielen oppiminen alkaisi kaikilla viimeistään kouluun siirryttäessä.

– Tavoitteena on se, että jatkossa Suomessa kielen oppiminen voisi alkaa viimeistään ensimmäisellä luokalla tai jo varhaiskasvatuksessa, sanoo Grahn-Laasonen. 

Huolena vaisu valinnaisten kielten opiskelu

Taustalla on huoli kielten opiskelun yksipuolistumisesta. Enemmistö oppilaista opiskelee englannin lisäksi vain toista kotimaista.

Vuonna 2015 enää alle 12 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista valitsi jonkun yläkoulussa alkavan valinnaisen kielen.

Opetushallituksen mukaan luku oli vielä vuonna 2012 yli 17 prosenttia. 

Esimerkiksi B2-ranskan kohdalla tilanne oli vielä vuonna 2011 5,2 prosenttia, kun vuonna 2015 määrä oli puolittunut 2,8:aan prosenttiin. 

– Koulussa hankittu, monipuolinen kielitaito alkaa tilastojen valossa olla valikoituneen joukon ominaisuus, kommentoi tilannetta opetushallituksen asiantuntija Anu Halvari

"Monipuolinen kielitaito ei enää itseisarvo"

Halvarin mukaan kielitaidon arvostus on laskenut.

– Kielten opiskelua tai monipuolisen kielitaidon hankkimista ei nähdä itseisarvona, kuten ennen on nähty.

Myös vanhat käsitykset saattavat vaikuttaa. 

– Että se on pänttäämisen tuskaa ja virheiden alleviivausta. Ja sitähän se ei ole enää, tavoite on kielten opiskelussa siinä, että ihminen tulee toimeen toisen ihmisen kanssa, puhuen ja kirjoittaen. Ja se on kenen tahansa oikeus, ei vain niiden, joilla on joku verraton "kielipää".

"Kuinka moni aikuinen katuu?"

Halvari ihmettelee, että miksi niin harva valitsee kieliä.

– Suhteessa tarjottuihin mahdollisuuksiin nuoret valitsevat liian harvoin valinnaisen kielen, varsinkin jos miettii sitä, kuinka moni meistä aikuisista katuu sitä, ettei nuorempana opiskellut enempää kieliä, kertoo opetusneuvos.

Halvari näkee tulevaisuudessa kuitenkin valoa.

– Tilastot ovat masentavia suhteessa resursseihin ja kieltenopetuksen laatuun, mutta nyt on tapahtumassa niin paljon ja kielten ympärillä paradigman muutosta, että tilanne ei ole enää lainkaan masentava. Nyt etsitään työkaluja, millä muutosta saadaan aikaiseksi. Halvari rohkaisee.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme