Mainos
Mainos

Nuoret tenttasivat ehdokkaita suorin kysymyksin: Miksi ihmeessä haluatte presidentiksi?

Presidentinvaalit ovat käynnissä ja ehdokkaat ovat esitelleet laajasti näkemyksiään Suomen tulevaisuudesta. Mutta tiedämmekö, mikä heitä presidentin tehtävässä houkuttaa? Miksi ihmeessä joku haluaisi olla presidentti?

Nuorten Ääni -toimitus vei ehdokkaat takaisin heidän nuoruutensa paikkoihin ja harrastuksiin. Ehdokkaat pääsivät taas istumaan kirjastoon ja korjaamaan autoa.

Nuorten ääni -toimitus on Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tukema ryhmä, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa. Toimitus haastattelee jokaisen presidenttiehdokkaan ennen vaaleja. Haastattelut on esitetty MTV3:n Huomenta Suomessa, ja myös tämä artikkeli on nuorten tekemä. 

Toiset kävivät koulussa ja vanhainkodissa, paikoissa, joissa heidän näkemyksensä aikanaan alkoivat muotoutua. Yksi pääsi jopa teatterin lavalle. Samalla otimme selvää, millaisilla motiiveilla ehdokkaat pyrkivät presidentiksi – ja miten heidän nuoruutensa on ehdokkuuteen vaikuttanut.

Torvalds joutui koulussa hankaluuksiin

Matti Vanhasen 70-luvun nuoruudessa politiikkaa oli runsaasti. Koulussa jaettiin poliittisia lehtisiä, väiteltiin, järjestettiin kouluneuvostovaaleja ja vietettiin teemaviikkoja. Vanhasen mukaan jokainen koululainen halusi vaikuttaa asioihin, joita piti tärkeinä. Politiikka imaisi mukaansa ja Vanhanen löysi oman aatemaailmansa jo nuorena. Presidentin virassa Vanhanen haluaisi vaikuttaa siihen, mikä uudella vuosisadalla on tärkeää.

Nils Torvaldsia koulunkäynti ei kiinnostanut yhtään. Sen sijaan hän usein väitteli opettajien kanssa ja joutui hankaluuksiinkin. Hän kertoo olleensa aina se, joka seisoi opettajanhuoneen ovella, kun oppilaat eivät olleet johonkin asiaan tyytyväisiä. Sama jatkui kotona väittelyissä isän kanssa.

– Se oli aika hyvää sparrausta siinä mielessä, että mä opin pikkuhiljaa, millä tavalla asioita pitää vääntää, että pääsee niskan päälle, Torvalds kertoo.

Vapaa-aikansa hän vietti Rikhardinkadun kirjastossa opiskelemassa lisää argumentteja.

Miksi Torvalds on presidenttiehdokkaana? Koska presidentinvaalitaistelut ovat Suomen tärkein yhteiskunnallinen keskustelufoorumi.

– Jos haluat vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen, pitää osallistua siihen keskusteluun, Torvalds perustelee.

Koulu ei innostanut Niinistöä

Sauli Niinistöäkään ei koulunkäynti erityisesti kiinnostanut, mutta veljen kannustuksella hän kuitenkin päätyi yliopistoon. Isoveli toi Saulille kasan kirjoja, joiden hän kertoi olevan pääsykoekirjat yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Ensin Sauli epäröi mutta päätti sittenkin lukea.

Niinistö ei kerro, minkä vuoksi hän haluaa olla presidentti. Haastattelussa hän ei edes vaikuta kovin innostuneelta ehdokkuudestaan. Sen sijaan Niinistö kertoo monen sanoneen, ettei hän voi jättää töitä tällaisessa tilanteessa kesken.

Tuula Haatainen kertoo ottaneensa jo lapsena paljon vastuuta kotitöistä ja sisaruksistaan. Aikuistuminen alkoi varhain, kun hän muutti pois kotoaan lähtiessään lukioon 15-vuotiaana.

Samoihin aikoihin alkoivat kesätyöt mansikkamaalla. Työmatkat saattoivat olla jopa 8 kilometriä, mutta opiskelun ohella oli pakko tehdä töitä. Palkkarahat hän säästi ulkomaanmatkaa varten.

Haatainen oli työskennellyt sairaanhoitajana vuoden, kun hänelle tuli ajatus opiskelemisesta valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän haki, pääsi sisälle ja kiinnostui politiikasta. Siitä alkoi Haataisen tie kohti presidenttiehdokkuutta.

Kyllönen ei päässyt lääkikseen

Merja Kyllösestä tuli presidenttiehdokas, koska hän ei nuorena päässyt opiskelemaan lääketiedettä. Kun Kyllönen jäi pääsykokeessa vähän pisteistä vaille, hän päätti suunnata huomionsa muualle. Ensin Kyllönen päätyi töihin vanhusten hoivakotiin, jossa maailmankuva muuttui. Myöhemmin löytyi toinen opiskelupolku ja sen kautta opiskelijapolitiikka.

Kyllönen kertoo myös lapsuutensa parhaan kaverin vaikuttaneen häneen paljon. Kaverin herkkyys ja kiltteys saivat Kyllösen ymmärtämään muiden olevan luonteeltaan erilaisia. Ulospäin suuntautuneen ja aktiivisen Kyllösen täytyi opetella ottamaan muut huomioon. Presidenttinä Kyllönen haluaisi olla rakkauden ja ihmisyyden puolestapuhuja, joka ymmärtää muita.

Pekka Haavisto kertoo olleensa nuorena hyvin huolestunut maailman tilanteesta. Hän itse kuvailee olleensa suorastaan synkkämielinen. Lapsena hän ei löytänyt hengenheimolaisia, jotka olisivat olleet kiinnostuneita esimerkiksi ympäristöasioista. Kaikki kuitenkin muuttui 16-vuotiaana, kun Haavisto lähti interreilaamaan Eurooppaan. Hän tapasi paljon erilaisia mutta hänen kanssaan samanhenkisiä ihmisiä – ja tunsi olonsa Euroopassa kotoisaksi. Matkustamisesta tuli jokavuotinen traditio.

Haavisto haluaakin presidenttinä tehdä enemmän kansainvälistä työtä. Hänelle on tärkeää hyödyntää EU:n etuja sekä tuoda enemmän esille Suomea maailmalla. Hän kuitenkin väittää, että Suomen ja muun maailman edut eivät ole ristiriidassa.

Laura Huhtasaaren lapsuus oli kaikkea muuta kuin synkkämielinen. Hän kasvoi kristillisessä perheessä maaseudulla. Vanhemmat olivat kunnollisia ja ympäristö turvallinen. Kodin lähellä oli järvi, jonka lähistössä tuli useasti käytyä mustikassa ja puolukassa.

Omien lapsiensa Huhtasaari ei kuitenkaan antaisi kulkea yhtä vapaasti, koska maailma on muuttunut turvattomaksi, hän väittää. Suomen suuntaa pitää muuttaa. Vaikuttaa siltä, että Laura Huhtasaari haluaisi saada lapsuutensa turvallisuuden takaisin.

Paavo Väyrysen tie presidenttiehdokkaaksi alkoi lapsuuden teatteriharjoituksista. Teatterissa herkkä Väyrynen harjoitteli esiintymistä ja sitä mukaan tuli esiintymisvarmuutta, josta on ollut jatkon kannalta hyötyä.

Väyrynen kertoo lähteneensä ehdokkaaksi, koska hänen mielestään nykyinen tasavallan presidentti hoitaa ulkopolitiikan asioita väärin. Hän näkee itsensä ainoana vastakohtana Sauli Niinistölle. Koska Väyrynen ei voinut asettua kenenkään muun taakse, hänen oli osallistuttava vaaleihin itse.


Alla ovat Nuorten Ääni -toimituksen tekemät haastatteluvideot.










Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme