Mainos
Mainos

Nuorisorikollisuus ei ole kasvanut kuvitellusti

Nuorten rikollisuus ja erityisesti väkivaltarikollisuus eivät ole olennaisesti kasvaneet, vaikka nuorten tekemistä raaoista teoista puhutaan paljon julkisuudessa ja niitä kauhistellaan.

Esimerkiksi 1990-luvulla tilastoiduista väkivaltarikoksista vain lievien väkivallan tekojen määrä on noussut. Omaisuusrikosten määrä on laskenut.
-Suurimman osan nuorten tekemistä rikoksista tekee pieni joukko, joten koko nuorisoa on turha leimata. Työ rikosten torjumiseksi kannattaisikin suunnata tähän pieneen ryhmään, Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan pääsihteeri Aarne Kinnunen toteaa. Kinnunen puhui Lapsi rikosprosessissa -seminaarissa Helsingissä maanantaina. Valtaosan kaikista rikoksista tekevät edelleen aikuiset. Alle 20-vuotiaiden osuus on noin neljännes, mutta suhteessa ikäluokan kokoon 15-20-vuotiaat ovat kaikkein aktiivisimpia tekemään rikoksia. Varkauksiin syyllistytään useimmiten 18-20-vuotiaina, sen jälkeen varkauksien määrä putoaa jyrkästi.

Miedot huumeet kasvussa

Kun 15-16-vuotiailta nuorilta itseltään kysyttiin tänä vuonna, mitä rikollista tai kiellettyä he ovat viime vuoden aikana tehneet, selvisi, että vain mietojen huumeiden käytön trendi saattaa olla nouseva. Muiden tekojen trendit olivat joko ennallaan tai laskussa. Nuorista 15 prosenttia ilmoitti varastaneensa kioskista tai kaupasta viime vuoden aikana. Koulusta varastaminen oli vähentynyt, sitä teki edelleen noin viidesosa. Samoin joka viides oli varastanut kotoaan. Hieman useampi oli ajanut pummilla liikennevälineissä.

-Valtaosa nuorten lainvastaisista tekemisistä ei tule koskaan poliisin tietoon, Kinnunen toteaa. Tytöt tekevät nuorten rikoksista kymmenesosan ja väkivaltarikoksista heidän osuutensa on vielä pienempi.

Uhrista tekijäksi

Väkivaltaista käyttäytymistä edistää usein jonkinlainen uhriksi joutuminen. Useiden rikoksentekijöiden elämänhistoriassa vuorottelevat sekä uhrin että tekijän roolit. -Moni rikoksentekijä kokee itsensä uhriksi. Väkivaltaista rikollisuutta saattaisi vähentää, jos huomio kiinnitettäisiin perheisiin ja lasten kasvatukseen, Kinnunen toteaa. Rikollisuuden taso on korkea niissä yhteiskunnissa, missä käytetään paljon ruumiillista rankaisemista lapsiin. Lapsena pahoinpidelty ihminen oppii olemaan varuillaan ja tulkitsemaan väkivaltaa. Hän saattaa tulkita sellaistakin käytöstä hyökkääväksi, joita muut eivät sellaiseksi koe ja puolustukseksi hyökkää ensin itse.

Kinnunen muistuttaa, että valtaosasta lapsena pahoinpidellyistä tai seksuaalisesti hyväksikäytetyistä ihmisistä ei tule väkivallantekijöitä. Kuitenkin riski pahoinpidellä omaa lastaan kasvaa 25-50 prosenttia, jos itse on elänyt väkivaltaisessa perheessä.

Hyvinvointi lisää rikoksia

Koko väestöä koskeva rikollisuuden määrä on noussut sitä mukaa kuin hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu. Vuonna 1950 rikoksia kirjattiin yhteensä 51000, kun viime vuonna niitä tilastoitiin 370000. Kinnusen mukaan hyvinvointi lisää rikollisuutta. Tyypillisiä elintason nousuun liittyviä rikoksia ovat autovarkaudet.
-Henkirikosten määrä on noussut suunnilleen samassa suhteessa kuin väkiluku, Kinnunen toteaa. Vuonna 1994 varkaudet vähenivät ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Vahingontekojen, ryöstöjen ja rattijuopumusten määrän kasvu on pysähtynyt.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme