Mainos
Mainos

Nykylain mukaan yli kolmasosa nuorista aikuisista on rikollisia – THL-asiantuntijat: Huumekäytön rangaistavuudesta tulisi luopua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoiden mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua. Aiheesta blogissaan kirjoittavat THL:n Päihteet ja riippuvuudet -yksikön tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen sekä kehittämispäällikkö Tuukka Tammi.

– Vuoden 2014 huumekyselyn mukaan 25–34-vuotiaista naisista 32 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia oli kokeillut kannabista. Nykyinen lainsäädäntö määrittelee heidät rikollisiksi, kaksikko kirjoittaa.

Oheisella videolla Rikospaikka-ohjelma pureutuu huumekaupan arkeen Suomessa.

Hakkarainen ja Tammi korostavat tiedostavansa, että huumeiden käytöstä voi aiheutua monenlaisia haittoja. He eivät muun muassa pidä kannabiksen laillistamista tällä hetkellä tarpeellisena.

– Rangaistus kuitenkin toimii huonosti käytön ja sen haittojen ehkäisemisessä. Se myös sopii huonosti nyky-yhteiskunnan arvomaailmaan ja kansanterveydelliseen ajatteluun, Hakkarainen ja Tammi jatkavat.

Kaksikko ottaa esimerkkejä myös ulkomailta siitä, ettei rankaiseminen ole ratkaisu huumeiden kitkemiseen. Heidän mukaansa tätä mieltä ovat kansainvälisistä järjestöistä muiden muassa maailman terveysjärjestö WHO sekä Global Commission on Drug Policy.

Käyttörikos ei unohdu järjestelmästä

Hakkaraisen ja Tammen mukaan monen nuoren elämä uhkaa kääntyä sivuraiteelle yhden erheen takia. Poliisin tietojärjestelmässä huumeiden käyttörikos, myös huomautus, näkyy viidestä kymmeneen vuotta. Päätös syyttämättä jättämisestä ei poista huumemerkintää tietojärjestelmästä. Kun nuori hakee työtä tai koulutuspaikkaa, jossa kysytään rikostaustaselvitystä, käyttörikos paljastuu.

– Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000. Tämä merkitsee sitä, että poliisiasiain tietojärjestelmässä on noin 75 000–150 000 tämänkaltaista rikosta. Vaikka oikeudelliset seuraamukset näistä ovat suhteellisen vähäisiä, rekisterimerkinnän vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistaa syrjäytymiselle, Hakkarainen ja Tammi kirjoittavat.

Kaksikon mukaan huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.

– Huumeiden käytön puheeksi otto erilaisissa palveluissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, olisi luontevampaa kummallekin osapuolelle, kun käytöllä ei olisi enää rikollisuuden leimaa. Se edistäisi myös ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumista ja ohjausta.


Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot