Mainos
Mainos

Oliko Turun puukkoisku terroristinen teko? Oikeudessa tänään syyttäjän ja puolustuksen viimeiset perustelut

Turun joukkopuukotusjutussa käydään tänään läpi syyttäjien ja puolustuksen viimeiset perustelut sille, oliko viime elokuun tekojen taustalla lain tarkoittamalla tavalla terroristinen tarkoitus.

Loppulausunnoissaan puolustus ja syyttäjät tiivistävät myös näkemyksensä siitä, miksi henkirikokset olivat tappoja tai murhia sekä näiden yrityksiä.

Katso videolta, mitä oikeuskäsittelyssä on aiemmin tapahtunut!


Kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksesta tehdystä murhan yrityksestä syytetyn Abderrahman Bouananen puolustus on myöntänyt teot tappoina ja tapon yrityksinä.

Syytetty myöntänyt terroriteon, puolustus kiistää

Poliisille Bouanane kertoi kuulustelussa, että oli mielestään tekemässä torilla terroritekoa. Puolustus on silti oikeudessa kiistänyt, että teot täyttäisivät terroristisen tarkoituksen tunnusmerkistön lain tarkoittamalla tavalla.

Puolustusasianajaja Kaarle Gummeruksen mukaan terroririkosten tunnusmerkistö ei täyty, koska käännösvirheen vuoksi laissa puhutaan vahingon aiheuttamisesta valtiolle esimerkiksi maan sijaan.

Syyttäjän käsityksen mukaan Turun joukkopuukotuksella on ollut tarkoitus aiheuttaa vakavaa pelkoa. Väestön keskuuteen olisi siis aiheutunut yleisesti perusteltua ja vakavaa pelkoa esimerkiksi siitä, että henki, terveys, vapaus, ruumiillinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha on uhattuna.

Syyttäjä kysyi Bouananelta tämän henkilökohtaisen kuulemisen aikaan, oliko tarkoitus iskeä nimenomaan Suomen valtiota vastaan.

– Sitä nimenomaan, ja Suomi ei ole syytön tässä asiassa, Bouanane sanoi viitaten muslimien kärsimykseen Irakissa ja Syyriassa.

Puolustus on sitä mieltä, että tunnusmerkistön täyttyminen ei voi nojautua syytetyn kertomukseen.

Ennen tekoa syytetty myös muun muassa laati videomanifestin, latasi Facebookiin Isisin lipun ja vietti syyttäjän mukaan aikaa Isisin Telegram-viestipalvelun kanavien parissa.

Syyttäjä esitti uutena näyttönä oikeudessa myös miehen maaliskuiset muistiinpanot vankilasta. Hän oli kirjoittanut muun muassa, että halusi perustaa Suomeen islamistisen valtion.

Kertomus muuttunut toistuvasti

Puolustuksen työtä on vaikeuttanut oikeudenkäynnissä se, että Bouananen kertomus on vaihtunut useita kertoja.

Puolustus on vedonnut siihen, että ensimmäisten uhrien jälkeen syytetyn oli tarkoitus vain paeta paikalta. Syytetty itse kuitenkin pyysi jo ensimmäisenä istuntopäivänä puolustusasianajajansa yllätykseksi puheenvuoron ja sanoi, että hänen oli tarkoitus paeta, piiloutua ja jatkaa veritekoja myöhemmin.

Myöhemmin varsinaisessa kuulemisessaan Bouanane kertoi uutena tietona, että aikoi aluksi iskeä Ruisrock-festivaalille. Kuulemisessaan syytetty kertoi myös, että ainoastaan ensimmäinen joukkopuukotuksen uhreista oli valikoitu.

– Ensimmäinen (uhri) oli valikoitu, mutta muut eivät olleet. Päätös ensimmäisestä uhrista syntyi selän takana (paikan päällä), Bouanane kertoi.

Jos oikeus tulkitsee Bouananen toimineen terroristisessa tarkoituksessa, se voi langettaa elinkautisen vankeusrangaistuksen myös taposta.

Murhasta seurauksena on aina elinkautinen, olipa kyseessä terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos tai ei.

Murhan tunnusmerkistö täyttyy, jos henkirikos tehdään vakaasti harkiten, erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta tai virkatoimen vuoksi.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme