Mainos
Mainos

Onko kotivara kunnossa – kuinka kauan selviäisit kriisitilanteessa? Lista varastosta, joka pitäisi aina löytyä kotoa

Kuinka kauan selviät kotona, jos sähkön ja veden saanti katkeaa eikä viemäröinti toimi? Kotivara on mystinen käsite. Valitettavasti, sillä sen pitäisi olla kunnossa jokaisella meistä kriisitilanteen varalta. Mitä se on?

– Kotivara on ihmisen tarpeisto, jonka hän tarvitsee pärjätäkseen kotona ilman apua 3–7 päivää. Lähtökohta on, että ei ole sähköjä, ei tule vettä eikä viemäri vedä, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varautumisen opettaja Tomi Rask.

Näkemykset siitä, kuinka kauan omavaraisuuteen pitäisi kotona kyetä, vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysytään.

"Nyrkkisääntö on, että ihminen voi olla kolme minuuttia hengittämättä, kolme päivää juomatta ja kolme viikkoa syömättä. Sen mukaan kannattaa elää."

– Katso video yllä

– Helsingin kaupungin näkökulma on se, että jokaisen kuntalaisen tulisi olla omavarainen noin 5-7 päivää.

Tärkeintä on riittävä vesivarasto

Pikakatsaus omiin kaappeihin ei anna kovin mairittelevaa kuvaa perheemme kotivarasta. Jääkaapissa on vajaa litra kevytmaitoa ja yksi alkoholiton olut. Lisäksi kotoa löytyy korkkaamaton punainen maito, puoli pulloa laimentamatonta sekamehua, pullo gruusialaista makeaa punaviiniä ja vaihtelevia määriä erilaisia digestiiveja.

Vettä on noin kolme desiä ruokapöydällä asuvassa lasikannussa ja tilkka lasten yölasissa. Pohjaan palaneen hernekeittokattilan liotusveden voisi tietenkin hätätapauksessa käyttää vaikka pastan keitinvedeksi, mutta ajatus ei erityisemmin huokuttele. Ei siis hyvältä näytä.

– Vettä tai nestettä tarvitaan noin kaksi litraa vuorokaudessa henkilöä kohti pelkkään juomiseen ja ruuan laittoon. Ja tällä määrällä ei vielä pestä mitään, ei edes hampaita, Rask linjaa.

Muut välttämättömyystarvikkeet veden jälkeen:    

  • lääkkeet
  • erityisruokavalion elintarvikkeet
  • tölkinavaaja
  • radio ja paristot
  • hygieniatarvikkeet
  • vaipat yms.
  • tuorekelmut, teippi, muovipurkit
  • taskulamppu ja paristot
  • joditabletit
  • kynttilät ja tulitikut
  • käteistä rahaa
  • lemmikkieläinten tarvikkeet
  • Onko kotona vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio?

Lähde: Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK

Kylpyamme ei riitä vesivaraksi

Itse olin ajatellut, että erilliset vesivarastot ovat turhia, koska kylpyammeen voi tarvittaessa täyttää vesisäiliöksi. Ajatus on ihan hyvä, jos sähköt vielä toimivat.

– Vesitorneista on enimmäkseen luovuttu ja sen takia meillä pääsääntöisesti vesi nousee kerrostaloasuntoihin pumpulla. Se tarkoittaa, että kun sähkö katkeaa, kerrostalosta lakkaa myös veden juokseminen. Jos sähköt ovat poikki, olet jo myöhässä etkä saa vettä enää varastoon.

Rask neuvookin kaikkia pitämään kotona riittävää määrää pullovettä parin päivän tarpeisiin.

– Kaksi aikuista ja yksi lapsi tarvitsevat 10 litran vesivaraston eli pöntön tai kaksi vettä. Sen kun vaihtaa kolmen kuukauden tai puolen vuoden välein, vesi on vielä juotavaa. Sen ei tarvitse olla hyvää eikä mitään merkkivettä: sen tavoite on pitää sinut hengissä. Ja kustannus on hyvin pieni, Rask ohjeistaa.

Myös riittävän ruuan määrä on syytä varmistaa.

– Ensin voi syödä tyhjäksi sulavaa pakastinta, sen jälkeen kaapista tulisi löytyä tarpeeksi säilykkeitä ja muuta kuivatavaraa.

Kotivara on muutakin kuin ruokaa ja juomaa

Ihmisten omavaraisuusaste riippuu paljolti siitä, miten asutaan. Esimerkiksi öljylämmitteisessä rivi- tai omakotitalossa lämmitys- ja ruuanlaittomahdollisuudet voi turvata varmistamalla, että polttoainetta on tarpeeksi varastossa.

Kerrostaloasuja voi pitää varastossa vaikkapa grilliä, jos pitkä sähkökatko estää ruuan valmistuksen. Ammattimiehenä Rask kuitenkin korostaa, että paloturvallisuutta koskevia ohjeita on noudatettava niin varastoinnissa kuin mahdollisessa kriisiajan käytössäkin.

Kotivara ei siis tarkoita pelkästään juotavaa ja syötävää.
– Kotivara on elintarvikkeita, mutta se on myös vaatteita ja valaisuvälineitä kuten taskulamppuja ja paristoja.

Erityisesti Rask korostaa pattereilla toimivan radion tärkeyttä.

– Esimerkiksi puhelinten radio on nettiradio: se ei ota vastaan radioaaltoja, se toimii netin kautta. Jos netti pimenee, silloin kännykkäradion kuuntelija ei saa tietoa, Rask muistuttaa.

Raskin mukaan kotivaraa voi verrata mökkireissuun.

– Ajatus on se, että mietit, millä tarvikkeilla pystyt olemaan pitkän viikonlopun mökillä. Sellaisella mökillä, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä. Sillä pärjää jo aika pitkälle. 

Käteinen on kuningas

Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköstä monella tavalla. Välttämättömät ostokset pitäisi pystyä maksamaan, vaikka maksupäätteet eivät toimisi. 

– Tarvitaan esimerkiksi riihikuivaa rahaa. Kaupat toimivat kyllä ja kauppias avaa ovensa avaimilla ja pääsee sisälle. Mutta kassakoneet eivät pelaa. Sitten mennäänkin siihen, että maito ei maksa enää 1,39 vaan se maksaa kaksi euroa tai viisi euroa tai kymmenen euroa. Rahaa pitäisin aina pikkuisen jemmassa, Rask toteaa.

Raskin mukaan suuria summia ei tarvita. Parasta valuuttaa ovat kolikot ja pienet setelit, sillä vaihtorahoja ei välttämättä saa.

Vaan entä jos on rahaa, mutta lähikaupat ovat kiinni tai niistä on tavara loppunut?

– Kulkuvälineet ovat tärkeitä. Jos joudut käymään asioilla viereisessä kaupunginosassa, miten pääset sinne? Onko sinulla siihen keino? Onko sinulla toimiva auto tai polkupyörä tai vaikka kärryt.

Varautumisen opettajana Tomi Rask myös elää niin kuin opettaa.

– Minä en koskaan päästä auton tankkia ihan tyhjäksi, tankkaan aina kun se on puolitankissa. Se on tapa elää.

Onko se ammatista tullut tapa elää?

– On. Minä näen maailman vähän eri tavalla kuin suurin osa ihmisistä, ikävä kyllä. Minä olen meillä se, joka maalailee niitä piruja seinille.

Osaako lapsesi soittaa hätäpuhelun?

Rask kehottaa perheitä myös harjoittelemaan mahdollisten poikkeustilanteiden varalta.

– Tänään ei käytetäkään yhtään juoksevaa vettä vaan käytetään varastovettä. Tai pidetään perheen poistumisharjoitus. Miten poistua omasta kodista, jos esimerkiksi ainoa ulospääsy on estetty jostain syystä. 

"Lataa älypuhelimeen 112 Suomi -mobiilisovellus"

Rask itse pitää perheelleen esimerkiksi pelastautumisharjoituksia.

– Silloin tällöin kokeillaan muutaman kerran uusia pikku juttuja. Tarkka tietenkin saa olla siinä, mitä opettaa minkäkin ikäisille lapsille.

Raskin mukaan kaikilla pitäisi ehdottomasti olla ladattuna 112 Suomi mobiilisovellus, joka välittää soittajan sijaintitiedon automaattisesti hätäkeskuspäivystäjälle. 

Avun soittaminen onkin asia, jonka ammattivarautuja kehottaa opettelemaan pienestä pitäen.

– Hätäpuhelun tekeminen pitäisi osata. Se on tärkeä taito.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme