Mainos
Mainos

Onnettomuusjuna ajoi aivan liian kovaa

Jyväskylän onnettomuusjuna on ajanut asema-alueelle huomattavaa ylinopeutta. Eilen puolilta öin irrotettu onnettomuusveturin musta laatikko ei vielä kerro kaikkea Jyväskylän junaonnettomuuden syistä. Toistaiseksi tiedetään, että junan vetotila on kytketty pois päältä puolitoista kilometriä ennen onnettomuuspaikkaa. Kilometriä ennen kohtalokasta vaihdetta junan nopeus on ollut 133 kilometriä tunnissa.

Onnettomuustutkija Kari Alppivuoren mukaan tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että ainakin alkoholi ja todennäköisesti myös sairauskohtaus voidaan sulkea pois oletettujen syiden joukosta.
-Tämä kevyempi jarrutus on kestänyt 14 sekuntia, jonka jälkeen 450 metriä ennen onnettomuutta nopeutta on ollut 128 kilometriä tunnissa, Alppivuori kertoi aamun tiedotustilaisuudessa.

Kuolleiden lukumäärä vahvistui kymmeneksi

Poliisitutkinnasta vastaava rikosylikomisario Raimo Peltovuori vahvistaa Jyväskylän junaonnettomuudessa kuolleiden lukumäärän kymmeneksi. Loukkaantuneiden määrä on noussut 47:ään.

Keski-Suomen keskussairaalassa hoidettiin kaiken kaikkiaan 40 loukkaantunutta. Heistä 23 polikliinistä hoitoa saanutta on kotiutettu. Tällä hetkellä onnettomuudessa loukkaantuneista on keskussairaalassa 16 potilasta. Heistä 13 on vuodeosastolla, kaksi teho-osastolla ja yksi tarkkailussa.

Leikkauksia tehtiin eilen neljä. Vielä tänä aamuna toinen teho-osaston tarkkailussa ollut joutunee päivän kuluessa leikkaukseen. Terveyskeskukseen tuotiin eilisiltana seitsemän potilasta. Kuusi heistä kotiutettiin samana iltana ja yksi siirretiin Keski-Suomen keskussairaalaan.

Suuronnettomuuden tutkijalautakunta nimitetään

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Kari Lehtolan mukaan tarvitaan vielä mittauksia maastossa. Päivän mittaan tutkijat käyvät yksityiskohtaisesti läpi myös junan vaunut, jonka jälkeen niissä olleet matkatavarat voidaan siirtää pois.

-Onnettomuus on nyt virallisesti todettu suuronnettomuudeksi. Tutkijalautakunta esittää valtioneuvostolle, että se nimittäisi suuronnettomuuden tutkijalautakunnan ensi torstain kokouksessaan. Käytännössä tutkijalautakunta on jo täällä paikan päällä, Lehtola kertoi.

Lehtolan mukaan tutkinnan olosuhteet ovat hyvät ja kaikki jäljet hyvin nähtävissä. Tutkijat saavat mahdolliset käyttöönsä valvontakameran videonauhan, mutta toistaiseksi ei tiedetä, näkyykö siinä mitään onnettomuuden kannalta ratkaisevaa. Nauha ei ole vielä tutkijoilla, vaan Lehtolan mukaan erään viranomaisen hallussa. VR:llä ei ole kameravalvontaa ratapihalla.

-Ongelmana on lähinnä valtava työmäärä, kun käymme vielä läpi vaunutkin nippeli nippeliltä, Lehtola totesi.

Automaattinen kulunvalvonta olisi estänyt

Tutkijalautakunnan puheenjohtajaksi nimitettävä onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kari Alppivuori vahvisti aamun tiedotustilaisuudessa, että automaattinen kulunvalvonta olisi estänyt onnettomuuden.

Ratahallintokeskus ja liikenneministeriö selvittävät, onko automaattisen kulunvalvontajärjestelmän rakentamista mahdollista nopeuttaa. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kulunvalvonta on käytössä päärataverkolla vuonna 2002.
-Seuraamme tietysti myös tutkimuksia ja odotamme tarkempia tietoja onnettomuuden syistä. Sen jälkeen teemme tarvittavat päätökset, sanoo apulaisjohtaja Yrjö Poutiainen Ratahallintokeskuksesta.

Poutiainen uskoo, että Alppivuoren päätelmä on oikea.
-Jos juna on tullut liian suurella nopeudella vaihteeseen, niin silloin kulunvalvontajärjestelmä olisi voinut tapahtuneen estää, vahvistaa Poutiainen.

Ajotekniset kysymykset hallitsevat

Onnettomuustutkijat keskittyvät Alppivuoren mukaan nyt ajoteknisiin kysymyksiin. Siihen, viittaako tämä niin sanottuun inhimilliseen tekijään, Alppivuori ei tutkinnan tässä vaiheessa halunnut vastata. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään, miten junaa on ajettu metri metriltä ennen onnettomuutta. Tutkijat vahvistivat myös, että veturissa olleet olivat kumpikin kokeneita kuljettajia ja heillä oli sama ammatillinen pätevyys junan kuljettamiseen.
-Toista kutsutaan vakanssisyistä veturinlämmittäjäksi tai nykyterminologialla koneapulaiseksi, mutta käytännössä he ajavat junaa vuorotellen, Lehtola kertoi.

Kuljettajat olivat vaihtaneet ajovuoroa Jämsässä, joten onnettomuushetkellä junaa ajoi veturinlämmittäjän nimikkeellä ollut henkilö. Onnettomuudessa lievästi loukkaantunutta veturinkuljettajaa on jo kuultu onnettomuudesta, mutta tutkinnasta vastaava rikosylikomisario Raimo Peltovuori ei halunnut antaa yksityiskohtaisia tietoja esitutkintavaiheesta.

Junaturman tutkinta vie viikkoja

Jyväskylän junaonnettomuuden tutkinta vie vielä viikkoja. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola arvioi, että joidenkin viikkojen kuluessa tutkintalautakunta antaa asiasta alustavan selvityksen. Lopullisen tutkinnan valmistuminen vie Lehtolan mukaan kuukausia.
-Nyt alkaa hiljainen junnaaminen, Lehtola kuvasi tilannetta. -Nauhoitukset käydään läpi. Niihin ei ole vielä ehditty paneutua, koska oli kiire saada rata auki. Tutkinta on hyvin laaja-alaista. Tutkintalautakunnalla on käytettävissään ilmavoimien ottamia ilmavalokuvia onnettomuuspaikasta. Lehtola luonnehti tätä rutiiniksi kaikissa suuronnettomuuksissa, joissa onnettomuusalue on laaja. Tutkijoilla on ollut käytettävissään myös poliisin valvontakameran video, mutta siitä ei paljastunut mitään onnettomuuden syitä valaisevaa. Poliisin valvontapisteestä voidaan videoida Jyväskylän satamaa ja ratapihaa.
-Kamera on käynnistetty vasta onnettomuuden jälkeen ja siinä näkyy vain pelastustoimia, Lehtola kertoi.

Kiireelliset onnettomuuspaikalla tehtävät tutkimukset saatiin päätökseen tänään. Tutkijat kävivät yksityiskohtaisesti läpi kaikki vaunut ja veturin vielä toiseenkin kertaan. Junan jarrujärjestelmissä ei havaittu vikaa.
-Juna on jarruttanut ja vaunujen jarrutusjärjestelmä on toiminut, mutta jarrujen tehoista saadaan tarkempia tietoja vasta muutaman päivän kuluttua, Kari Lehtola kertoi. Myös opastimet ovat toimineet ja niiden näkyvyys on ollut riittävä.

Kuljettajien työnjaosta ei täyttä varmuutta

Onnettomuusveturi siirrettiin pois onnettomuuspaikalta tänään kahden aikoihin. Ratapihan raivaustyöt jatkuvat suunnitelmien mukaan ainakin puolille öin. Onnettomuuden poliisitutkinnasta vastaava keskusrikospoliisin rikosylikomisario Raimo Peltovuori oli iltapäivän tiedotustilaisuudessa edelleen vaitonainen esitutkinnan tuloksista.
-Olemme tehneet vähän yli 20 kuulustelua henkilöistä, jotka ovat tarkastelleet junaa eri kulkusuunnista. Havaintoja on tehty vähän joka paikasta ja ne ovat hyvin yhteneviä, Peltovuori totesi.

Silminnäkijän kertomus junan heittelehtimisestä minuuttia ennen veturin suistumista raiteilta ei tutkintalautakunnan tulevan puheenjohtajan Kari Alppivuoren mukaan saa vahvistusta. Tutkintalautakunnan oli tarkoitus vielä tänään kuulla onnettomuudessa lievästi loukkaantunutta veturimiestä. Tutkijoilla on ollut myös poliisin kuulustelupöytäkirja käytettävissään.
-Oman kertomuksensa mukaan hän ei ajanut veturia, Kari Alppivuori mainitsi.

Onnettomuudesta selviytynyt veturimies käveli itse ulos veturinromusta ja käveli vastaan ensimmäisenä paikalle osunutta poliisipartiota. Alppivuoren mukaan tutkijoiden havainnot veturista eivät kerro mitään varmaa kuljettajien työnjaosta. Sitä ovatko nämä havainnot ristiriidassa veturimiehen kertomuksen kanssa, Alppivuori ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida.
(STT-MTV3)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme