Mainos
Mainos

Opetusministeriö huolissaan opettajapulasta

Opetusministeriössä on huolestuttu maata uhkaavasta opettajapulasta. Suurten ikäluokkien eläkkeellejääntiin pyritään nyt varautumaan lisäämällä ja tehostamalla opettajankoulutusta. Toissasyksyn tilastotietojen mukaan yli 7000 opettajaa oli iältään yli 55-vuotiaita. Heistä runsaat pari tuhatta on luokanopettajia.

Suurimman opettajakadon arvioidaan uhkaavan vuosina 2003-2005, joskin opettajat ovat myös innostuneet varhentamaan eläkkeellejääntiään. Tietyillä alueilla ja tiettyjen aineenopettajien kohdalla tilanne hipoo jo hälyttävää, sanoo opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriöstä. Kova muuttoliike pahentaa tilannetta kasvukeskuksissa. Uudellamaalla jo yli joka kymmenes luokanopettaja on epäpätevä, Kainuussa vain joka sadas.

Lisäksi maan kaikista 17 000 luokanopettajasta tuhatkunta ei nytkään täytä kelpoisuusvaatimuksia. Mikkola muistuttaa tämän merkitsevän sitä, että jopa yli 20 000 oppilaalla saattaa olla periaatteessa epäpätevä opettaja. Pätevien aineenopettajien löytäminen taas on vuoden alusta voimaan tulleiden kelpoisuusasetusten perusteella entistä vaikeampaa, koska opettajilta edellytetään nyt vähintään 35 opintoviikon opintoja kaikissa opetusaineissa.

Tämänkeväisissä tulosneuvotteluissa ministeriö pyysi opettajia kouluttavia yliopistoja suunnittelemaan koulutuksen määrällistä ja laadullista kehittämistä, jotta koululuokkiin riittäisi jatkossakin opettajia. Jo viime syksynä opettajankoulutuslaitoksissa lisättiin erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja ruotsinkielisten opettajien koulutusta. Mikkolan mukaan seuraavana vuorossa ovat aineen- ja luokanopettajat. Erityisen selvästi pulaa on luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden opettajista sekä englannin ja muidenkin kielten opettajista.

Uusien aloituspaikkojen lisäksi saatetaan tarvita erikseen rahoitettua täydennyskoulutusohjelmaa, jonka avulla työssä olevat epäpätevät opettajat saavuttaisivat asetuksenmukaisen pätevyyden työhönsä. Yksi keino opettajarivin täydentämiseen olisi myös opintojen vauhdittaminen, muistuttaa Mikkola.

Koulutustarve kasvaa vaikka lapset vähenesivät

Tähän asti esimerkiksi luokanopettajankoulutukseen on otettu kuutisensataa opiskelijaa vuodessa. Määrä on riittänyt korvaamaan eläkkeelle jäävät opettajat, mutta lisäksi on jatkuvasti käytetty epäpäteviä sijaisia, huomauttaa Mikkola. Opettajakunnan ikääntymisestä ei siis selvitä ilman erityistoimia.

Mikkola uskoo, että opettajille riittää töitä myös jatkossa. Vaikka ikäluokat pienenisivät, koulutettavien määrä ei välttämättä laske, sillä yhä suurempi osa nuorista jatkaa opintojaan aiempaa pitempään. Myös aikuisopiskelun lisääntyminen kysyy uusia opettajavoimia.

Koululaisikäluokat eivät toistaiseksi ole olleet pienenemään päin. Vuonna 1994 peruskoulussa oli yhteensä 587 500 oppilasta. Vuonna 1997 heitä oli 592 400. Kuntaliitossa on kuitenkin työn alla laskelma, joiden mukaan väestökehitys vähentäisi lähivuosikymmeninä selvästi opettajatarvetta. Laskelmassa on lähdetty siitä oletuksesta, että esimerkiksi ryhmäkoot säilyvät ennallaan.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme