Mainos
Mainos

Oppositiopuolueet eivät purkaisi sotea

Eduskunnassa ei ole laajaa tukea keskustan haluamalle maakuntamäärälle tai kokoomuksen haluamalle laajalle soten valinnanvapaudelle.

Hallituksen päätös lykätä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulo eduskuntavaalien yli vuoteen 2020 voi päästää nykyiset oppositiopuolueet muuttamaan tai ainakin hiomaan uudistusta. Hallitus pyrkii saamaan lainsäädännön valmiiksi ensi keväänä eikä päästä oppositiota mukaan valmisteluun.

Miten käy laajan valinnanvapauden?

Oppositio haluaisi päästä mukaan soten valinnanvapauslain uudelleenvalmisteluun. Varsinkaan kokoomus ei halua lisää vastustajia uudistukselleen, jonka on määrä laajentaa yksityisten sote-yritysten markkinoita. Myös hallituksen sisällä on tulkintaeroja valinnanvapauslain muutostarpeista.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan valinnanvapauslain noin 95 pykälästä noin 60 tarvitsee muutoksia, joista osa on isoja. Kokoomuksen tulkinnan mukaan laki ei mene sisällöltään uusiksi, vain perustuslakivaliokunnan vaatimat korjaukset tehdään.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo toivovansa, ettei sote- ja maakuntauudistusta tarvitse vaalien jälkeen korjata. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoo odottavansa esityksen muotoa.

– Vihreät ei hyväksy laajaa valinnanvapautta tänään eikä huomenna, Aalto sanoo.



Alkaako maakuntien pudotuspeli?

Perustuslakivaliokunnassa kokoomus näpäytti viime viikolla keskustaa, kun Ben Zyskowicz (kok.) äänestytti valiokuntaa sote-palveluiden järjestäjien eli maakuntien määrästä. Kokoomus olisi halunnut valiokunnan kiinnittävän huomiota siihen, että sote-palveluiden järjestäjien määrä on liian suuri.

Keskustan johdolla Zyskowiczin ehdotus kaatui niukasti äänin 8-7. Yksi valiokunnan jäsen äänesti tyhjää. Joka tapauksessa äänestys osoitti, että parlamentaarinen tuki 18 maakunnalle ei ole vankkumatonta.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön teettämän asiantuntijaselvityksen mukaan maakuntien sopiva määrä olisi 9-12. Vihreiden Aalto sanoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana maakuntien määrä tulee varmasti vähenemään.

– Heti kun 18 maakuntaa saadaan kasaan, alkaa pudotuspeli ja maakuntien keskinäiset riidat, Aalto sanoo.

Hän järjestäisi 12 maakuntaa vanhan läänijaon pohjalle. Rinteelle keskustan haluamat 18 maakuntaa käyvät tässä vaiheessa.

Kuinka moni kiinnostuu maakuntavaaleista?

Presidentinvaalien yhteydessä maakuntavaalien äänestysprosentti olisi ollut korkeampi. Aalto siirtäisi maakuntavaalit kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. Rinteen mukaan siirtoa pitäisi pohtia. Aalto arvioi äänestysprosentin jäävän nyt todella alas.

– Arvelin, että äänestysprosentti olisi ollut alle 40 tammikuussakin. Nyt pelkään, että jäädään vielä alemmaksi, Aalto sanoo.


Miten käy uudistuksiin palkattavien asiantuntijoiden?

Maakunnat hakevat parhaillaan kiihkeästi asiantuntijoita uudistukseen. Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkytö sanoo, että työntekijöiden palkkaamiseen ei tule taukoa, vaikka hallitus siirsi uudistusta vuodella.

Esimerkiksi Uusimaa palkkaa syksyn aikana kymmeniä projektijohtajia, ICT-alan asiantuntijoita ja sote-asiantuntijoita. Aronkytö sanoo, että tämän vuoden lopussa Uusimaa tarvitsee noin sata työntekijää. Hän arvioi, että vuoden siirrosta tulee 50-100 miljoonan euron kustannukset koko maassa.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot