Mainos
Mainos

Osittainen naamioitumiskielto saa kannatusta eduskunnassa

Suurin osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista ei suoraan kannata sitä, että Suomessa kiellettäisiin kasvojen peittäminen lailla ja näin ollen myös musliminaisten huntujen käyttäminen julkisella paikalla.

Lähes kaikkien mielestä parempi vaihtoehto olisi Saksan ja Hollannin mallin mukainen osittainen kielto.

– Kannatan Saksan ja Hollannin kaltaista osittaista burkhien kieltoa sellaisissa paikoissa ja tehtävissä, joissa on selkeästi perusteltua että on voitava nähdä henkilön kasvot. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi koululaitos, armeija, oikeuslaitos ja vaaliviranomainen, vastasi esimerkiksi sinisten ryhmänjohtaja Simon Elo STT:n kyselyyn.

– Erityistapauksissa kasvot peittävän hunnun käyttöä voidaan rajoittaa. Yleiselle kasvot peittävän hunnun käytön kiellolle ei ole riittäviä perusteluja, sanoi puolestaan SDP:n Antti Lindtman.

Vain perussuomalaisissa olisi valmiutta täyskieltoon.

Eduskuntapuolueet eivät ole käsitelleet asiaa ryhmissään, eikä siitä siten ole olemassa valmiita ryhmien kantojakaan. Ryhmien puheenjohtajat vastasivat STT:n kyselyyn lähinnä henkilökohtaisella mielipiteellään.

Suomessa ei merkittävää ongelmaa

Itävallassa astui tämän kuun alussa voimaan laki, joka kieltää kasvojen peittämisen. Myös Tanskaan on tulossa vastaava laki. Ranskassa ja Belgiassa burkhien käyttö on kielletty jo vuonna 2011.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kasvojen peittäminen uskonnollisista syistä ei ole tällä hetkellä muodostunut merkittäväksi ongelmaksi. Näin arvelevat esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen. Jokinen sanoo haluavansa kuulla asiantuntijoita ja viranomaisia ennen tarkempaa kantaa asiaan.

– Ennen asian käsittelyä on oltava vastaus siihen, minkä ongelman kasvojen peittämiskielto ratkaisisi suomalaisessa yhteiskunnassa. On syytä myös perehtyä muiden Euroopan maiden asiassa tekemien ratkaisujen perusteisiin, Jokinen pohti.

Pekonen sanoo, ettei hänen tiedossaan ole, että Suomessa olisi esiintynyt ongelmia esimerkiksi tuomareiden, sotilaiden tai valtion virkamiesten kasvot peittävien huntujen käytöstä.

Jokisen mielestä suomalainen avoin yhteiskunta perustuu kuitenkin kansalaisten ja viranomaisten keskinäiseen luottamukseen, jolle kasvojen peittäminen on vierasta. – Kasvojen peittäminen julkisella paikalla voi heikentää myös ihmisten turvallisuuden tunnetta.

Kansalaiskeskustelu tarpeen

Myös keskustan Antti Kaikkosen mielestä lainsäädännön ajantasaisuus on syytä selvittää, ja vertailla, millaisin perustein asiasta on säädetty muissa EU-maissa. Hän peräänkuuluttaa asiasta avointa kansalaiskeskustelua.

– On tilanteita, joissa voisi olla perusteltua rajoittaa kasvot kokonaan peittävien huntujen käyttöä. Esimerkiksi työ saattaa olla luonteeltaan sellaista, jossa vuorovaikutussuhde on tärkeää, kuten muun muassa opetustyö ja asiakaspalvelu. Toisaalta sekin on otettava huomioon, että kysymys on myös perusoikeuksista ja uskontoon liittyvästä identiteetistä, kunhan käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen.

Vihreiden Krista Mikkosen mielestä Suomessa saa omalla ajallaan pukeutua miten haluaa, siksi huivi- tai burkhakieltoa ei pidä hyväksyä julkisilla paikoilla. Hänenkin mielestään on kuitenkin perusteltua, että kasvot näkyvät esimerkiksi työtehtävissä, joissa henkilö käyttää merkittävästi julkista valtaa.

– Lainsäädäntö ei välttämättä ole tähän sääntelyyn paras eikä ainakaan ensisijainen väline. 

Perussuomalaiset kieltäisivät kasvojen peittämisen julkisella paikalla, naamiaiset ja pakkanen poikkeus

– Edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut selkeästi esille tarve kieltää kasvojen peittäminen julkisella paikalla pääsäännöksi ja poikkeuksena voisi olla naamiaiset ja pakkasilmalla suojautuminen ynnä muuta sellaista, Leena Meri (ps.).

– Suomen lainsäädännön kannalta tunnistaminen on olennaista. Tunnistaminen on erityisen tärkeää kansalaisten avoimen valvontaoikeuden kannalta, kun kyse on viranomaistehtävissä ja julkisissa palvelutehtävissä olevista henkilöistä. Kasvojen näkymistä pidämme tärkeänä esimerkiksi päiväkotien, koulujen, terveydenhuollon ja joukkoliikenteen henkilöstöllä. Naamioitumiskielto mielenosoituksissa tulee koskea kaikkia tasavertaisesti, Peter Östman (kd.).

– Itse näen, että kasvojen näyttäminen on toivottavaa ja niiden peittäminen siis epätoivottavaa. Samalla olen sitä mieltä, että kriminalisointi on asiassa kuin asiassa aina se viimeinen keino. Siksi olemme Suomessa perinteisesti olleet varsin pidättyväisiä näissä asioissa, vaikkapa koskien moottoripyöräjengien liivikulttuuria, Stefan Wallin (r.). 

– On vaikeaa nähdä Suomessa perusteltua tarvetta yksityiselämän suojaa, sananvapautta ja uskonnonvapautta rajoittaville pukeutumiskielloille. Olennaista olisi kysyä, mitkä tekijät puolustaisivat tällaista kieltoa ja mikä ongelma tällä Suomessa ratkaistaisiin, Aino-Kaisa Pekonen (vas.).


Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot