Mainos
Mainos

Oulaskankaan synnytyssairaala on laiton, mutta synnytykset siellä jatkuvat – lääkärit kummissaan: "Vaatimukset täytetään, mutta sekään ei riitä"

Synnytyssairaaloille on tullut lisää vaatimuksia tämän vuoden alussa voimaan tulleiden lakimuutosten myötä. Nyt synnytyksiä voidaan käytännössä hoitaa vain sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen, usean erikoisalan päivystys.

Oulaskankaan sairaala Oulaisissa, Oulun ja Kokkolan välimaastossa, on Valviran tulkinnan mukaan laiton, mutta synnytykset siellä jatkuvat.

– Niin, laittomasti täällä vain synnytellään!, kätilö Airi Rankinen hihkaisee vuorokauden ikäistä vauvaa keinutellessaan.

Kun Valvira ilmaisi kantansa Oulaskankaan toimintaan, henkilökunta pidätti hetken henkeään. Kului puoli päivää ilman ainoatakaan uutta synnyttäjää ja henkilökunta mietti jo, pitääkö laittaa pillit pussiin.

– Mietimme, että pitääkö meidän tehdä rikosilmoitus itsestämme, lastentautien ylilääkäri Hannu Paajanen vitsailee.

Tosiasiassa kaikki ovat pahalla päällä. Synnytysasian käsittely on nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kun Oulaskangas on taistellut olemassaolostaan jo vuosikaudet. Kun muutama vuosi sitten kävi ilmi, että sairaala ei täytä synnytystoiminnan osalta kaikkia tulevia kriteerejä, asiaan ryhdyttiin panostamaan tosissaan.

– Meille on asetettu vaatimuksia ja me olemme pystyneet vastaamaan kaikkiin niihin vaateisin, mitä Valvira on esittänyt. Jostain syystä vain vaatimukset uudistuvat ja kovenevat koko ajan, osaston ylilääkäri Antti Hakala ihmettelee.

Oulaskankaan aluesairaalassa syntyy vuosittain vajaat 900 lasta. Vaatimus synnyttäjien määräksi sairaalaa kohden on 1 000 synnytystä vuodessa.

– Meillähän on nytkin muutama poikkeuslupa, joka koskee juuri tätä synnyttäjien määrää. Lupa on kuitenkin keskussairaaloissa, ei aluesairaaloissa, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Pompottelua lain nojalla?

Oulaskankaalla on tehty suuria investointeja ja rekrytointeja synnytyskelpoisuuden edistämiseksi. Aluesairaalassa on aloitettu anestesiapäivystys, lasten tehostettu hoito ja lastenlääkäripäivystys.

– Näitä vaadittiin, mutta nyt tämäkään ei riitä, ylilääkäri Hakala ihmettelee.

Lastentautien ylilääkäri Paajanen esittelee lasten tehostetun hoidon yksikköä.

– Tämä ei ole nyt riittävä Valviran mielestä, vaikka näitä asioita tänne vaadittiin, Paajanen ihmettelee esitellessään vauvojen hengityskonetta ja muita laitteita.

Lääkäreiden mielestä ongelmaa ei ole.

– Kyllähän tämä pompottelulta tuntuu. Ensin esitetään vaatimuksia ja kun ne täytetään, tulee uusia vaatimuksia, Hakala sanoo.

Kriteerit tiukentuivat

Hakala on oikeassa: vaatimukset ovat kiristyneet. Viime vuonna tehdyt terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutokset ovat tiukentaneet synnytysyksiköiden kriteerejä vuoden alusta lähtien.

– Päivystystä keskitetään ympärivuorokautisiin yksiköihin ja tämä liittyy synnytyksiin myös. Oulaskankaan sairaala ei täytä näitä uusia kriteerejä, koska siellä ei ole edustettuna kaikkia näitä erikoisaloja, mitä synnytyssairaalalta edellytetään, ylitarkastaja Leena Kinnunen Valvirasta vahvistaa.

Periaatteessa synnytysyksiköksi kelpaa vain vähintään keskussairaalatasoinen yksikkö, josta löytyy niin anestesian, tehohoidon kuin pehmyt- ja kovakirurgiankin päivystys. Eikö tämä lisää matkasynnytyksiä, kun sairaalaverkko harvenee näin rajusti?

– Synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana noin yhdellä vuodessa ja tällä hetkellä niitä on runsaat kaksikymmentä. Tämä on trendi, kun halutaan taata lapsen lisäksi myös äidille turvallinen synnytys, lääkintöneuvos Timo Keistinen sanoo.

Matkasynnytyksiä pelätään erityisesti Oulaisten ympäristössä, joka on suurten lapsiperheiden aluetta. Monisynnyttäjille tulee usein pikainen lähtö sairaalaan, jatkossa sinne olisi matkaa vähintään sata kilometriä.

– Tällä hetkellä matkasynnytyksiä tapahtuu kuitenkin eniten Etelä-Suomessa, jossa sairaalaverkko on huomattavasti tiheämpi, Keistinen huomauttaa.

Valinnanvapaus, onko sitä?

Anu Saartoala on juuri lähdössä kotiin pienen käärönsä kanssa. Hän asuu Limingassa, lähes sadan kilometrin päässä Oulun kupeessa, mutta halusi tulla synnyttämään Oulaskankaalle.

– Olen kuullut niin paljon hyvää tästä sairaalasta ja tämä oli tosiaan erinomainen kokemus. Sitä paitsi täällä on ainoana sairaalana mahdollisuus vesisynnytykseen, Saartoala kertoo.

Saartoalan kuusi aiempaa synnytystä ovat tapahtuneet suuremmissa naapurisairaaloissa Kokkolassa ja Oulun yliopistollisessa.

– Täällä on huomattava ero ilmapiirissä ja kohtaamisessa ja ylipäätään olemisessa verrattuna esimerkiksi Oulun kokoiseen massalaitokseen.

Hän on yhtä harmissaan kuin sairaalan henkilökuntakin, jos Oulaskangas pyyhkiytyy pois Suomen synnytyssairaaloiden ketjusta.

– Me olemme pärjänneet oikein hyvin näin jo pitkään. Siirrämme riskisynnytykset Ouluun, kuten on aina tehty. Mutta nyt on ilmeisesti vallalla se käsitys, että vain suuri on kaunista, ylilääkäri Antti Hakala sanoo.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot