Mainos
Mainos

Oululaiset löysivät naisellisuuden geenin

Oululainen tutkijaryhmä on löytänyt naisellisuuden geenin. Samalla se on paljastanut uudenlaisen kokoonpanon sukupuolesta määräävien geenien orkesterissa. Tahtipuikkoa ei alkion kehityksen aikana heiluttelekaan vain poikahormoni niin kuin aiemmin on uskottu, vaan sanansa sanottavanaan on myös naiseudesta määräävällä Wnt-4-geenillä.

-Aiemmin on ollut käsitys, että naisen sukupuoli kehittyy passiivisesti. Nyt tiedämme, että tytön biologinen syntymä vaatii aktiivista solujen keskustelua ja on geneettisesti yhtä lailla säädelty kuin pojankin synty, professori Seppo Vainio Oulun yliopiston biokemian laitokselta selvittää.

Samalla selvisi, että Wnt-4-geeni toimii munasarjassa ja säätelee myös munanjohtimen syntyä. Munan biologisesta synnystä ei ole aiemmin tiedetty juuri mitään. Nisäkkäänä ihmisen sukurauhasen aihe on siitä ainutlaatuinen, että se voi kehittyä naaraan tai koiraan suuntaan eli munasarjaksi tytössä ja kivekseksi pojassa. Alkuvaiheessa alkiosta ei pystytä erottamaan sen tulevaa sukupuolta. Vainion tutkimusryhmän löydökset tuovat uuden käsityksen sukupuolen määräytymisestä. Ryhmä pääsi löytönsä lähteille mutaatiokokeiden avulla.

-Havaitsimme, että Wnt-4-geeni on aktiivinen varhaisissa alkioissa molemmissa sukupuolissa. Kun poikuusgeeni alkaa toimia, samassa yhteydessä Wnt-4-geeni sulkeutuu. Se pysyy kuitenkin päällä kehittyvässä tytössä.
Vainion mukaan tässä kyse on siitä, että poika perii isältään y-kromosomin mukana miehuusgeenin. Se aktivoituu sukupuolen määräytymisen yhteydessä ja synnyttää miehen estämällä naisen geenin toimintaa.

-Aiemmin on ollut vallalla patriarkaalinen ajattelu. Poikuusgeenin on tavallaan katsottu olevan geeni, joka aktivoi orkesterin toiminnan, synnyttää kiveksen ja sitä kautta eriyttää miehen kehityksen naisen kehityslinjasta. Nyt tämä ajattelu kääntyy ylösalaisin.

Geenilöydös saattaa Vainion mukaan tuoda apua myös lapsettomuusongelmiin.
-Signaalimolekyylin vaihtelut voivat vaikuttaa esimerkiksi munasolujen määrään ja siihen kuinka hyvin ne mahdollisesti hedelmöityvät, hän toteaa.
Vielä tässä vaiheessa tutkimusta Vainio ei uskalla ottaa kantaa siihen, miten pitkälle naisgeeni määrittelee naisellisuutta ylipäätään. Naisellisuuden käyttäytymisen saloihin päästäneen perehtymään tarkemmin muutamien tutkimusvuosien jälkeen.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme