Mainos
Mainos

Pääministeri Sipilä: Valtio on lepsuillut rakennusprojekteissaan – etuja ei ole valvottu riittävästi

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää ongelmana valtion rahoittamien rakennusprojektien liian heikkoa omistajuutta. Hänen mielestään julkinen valta ei ole valvonut etujaan riittävän hyvin. 

Sipilän mukaan rakentamisessa on laatuongelmia, mutta myös budjetissa pysymisen ongelmia ja aikatauluongelmia. 

Valtion on pääministerin mielestä oltava äärimmäisen määrätietoinen ja vaativa silloin, kun rakennetaan julkisilla varoilla. 

Pääministeri rohkaisee myös kuntia tekemään investointeja home- ja sisäilmaongelmien korjaamiseksi. 

– Kilpailukriteeriksi pitää voida kirjata, että rakennuttajalla on todistettavasti sisäilmaongelmaton rakentamisen historia. Pitää olla sataprosenttinen varmuus siitä, että rakennus tulee kuntoon. Laadun on oltava sellaista kuin pitääkin, pääministeri sanoo tiedotteessa. 

Sipilä kommentoi tänään vastaanottamaansa selvitystä valtion rakennushankkeiden ongelmista ja niiden ratkaisusuosituksista. 

Selvitysmies Erkki Virtasen mukaan valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan. 

Valtion määrättävä katto kustannuksille 

Selvitysmies suosittelee, että valtion vaikutusmahdollisuuksia lisätään ja valtion ohjauksen pelisäännöt rakennushankkeissa selkiytetään. 

Valtiolla pitäisi hänen mukaansa olla esimerkiksi oikeus tarvittaessa keskeyttää rahoitus, jos rakennushanke poikkeaa kohtuuttomasti ja perusteettomasti alkuperäisestä suunnitelmasta. 

– Rakennushankkeiden johtoelimiin olisi myös nimettävä riittävin valtuuksin toimivat taloudellista ja rakentamisen asiantuntemusta edustavat valtion edustajat, sanotaan valtioneuvoston selvitystä koskevassa tiedotteessa. 

Valtion rahoitus tulisi myös aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä. Pääministeri Sipilän mielestä myös tämä suositus on tärkeä. 

– Kun valtio on rakentamisessa mukana, se määrää sekä euromääräisen että prosentuaalisen katon kustannuksille, Sipilä kommentoi. 

Liikenneväylien osalta Virtanen ehdottaa, että kunkin hallituksen tulisi asettaa parlamentaarinen elin, joka valmistelee kolmea seuraavaa vaalikautta koskevan väyläpoliittisen suunnitelman. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. 

– Uuden hallituksen tulisi suunnitelman pohjalta laatia ensimmäisen kehyspäätöksensä yhteydessä hallituskauden kattava väyläohjelma. 

Virtanen suosittaa myös, että väylähankkeiden aloittamisesta ei tulisi päättää lisäbudjeteissa. Budjetoinnissa ehdotetaan siirtymistä viisivuotisen siirtomäärärahan käyttöön. 

Selvitysmieheltä edellytettiin selkeitä suosituksia valtioneuvostolle ongelmien vähentämiseksi tulevissa ja mahdollisuuksien mukaan myös meneillään olevissa hankkeissa. 

Virtanen antaa selvityksessään hallitukselle kaikkiaan yksitoista suositusta ongelmien ratkaisemiseksi. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme