Mainos
Mainos

Painonhallinnan grand old man: Veroratkaisut lisäävät ylipainoa – Meksikon-malli Suomeenkin?

– Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että painonhallinta-asioissa itsekuri ei toimi. Yhteiskunta voisi tehdä paljon nykyistä enemmän lihavuusongelman ratkaisemiseksi, puuskahtaa painonhallinnan grand old man, HYKSissä pitkään lihavuuden hoidosta vastannut Pertti Mustajoki.

Pertti Mustajoki on seurannus lihavuuskeskustelua aitiopaikalta vuosikymmenet. Hänen näkemyksensä on, että yksittäistä ihmistä on yhä vaikeampi saada niin sanotusti ryhdistäytymään, kun ruokamaailma ympärillä on täynnä houkutuksia. Hän suuntaakin katseensa valtoon ja kuntiin.

– Tarvitaan yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka tekisivät lihottavat ruuan vähemmän houkutteleviksi. Verotus on tietenkin keinoista päällimmäinen. Esimerkiksi sokeriveron muutos vei tilannetta juuri toiseen suuntaan, sanoo Mustajoki.  

– Pahiten tämäkin päätös osuu lapsiin ja nuoriin, joilla on vähemmän keinoja torjua houkutuksia.

Meksikossa kova herkkuvero

Esimerkiksi Meksikossa – joka sekin kärsii vakavasta ylipaino-ongelmasta – tietyn energiatiheyden ylittäville ruuille ja juomille on säädetty kahdeksan prosentin ylimääräinen vero. Vero koskee esimerkiksi keksejä, karkkeja ja sipsejä.

– Vaikuttaa siltä, että elintarviketeollisuudella on Suomen päätöksissä suurempi paino kuin kansalaisten terveydellä, Mustajoki huomauttaa.

Seinäjoen nuorten paino laski

Toimivana esimerkkinä yksittäisen kunnan mahdollisuuksista painonhallinnassa Mustajoki nostaa esiin Seinäjoen Lihavuus laskuun -projektin, jonka tuloksena lasten ylipainoa on saatu merkittävästi vähennettyä. Kun vuonna 2009 Seinäjoen 5-vuotiaista oli ylipainoisia 17 prosenttia, vuonna 2015 osuus oli enää 10 prosenttia.

Taikatemppuja Seinäjoellakaan ei ole tehty. On vain puututtu ylipainoon vaikuttaviin tekijöihin – muun muassa ruokailuun ja liikuntaan - laajalla rintamalla: kodeissa, neuvoloissa, kouluissa.

Elintapaohjausta ja terveysseurantaa tarjotaan koko väestölle, ote on kannustava ja yhteisvaikutus suuri. Seinäjoen mallia on alettu soveltaa muun muassa Etelä-Korean Soulissa. Mustajoen mielestä Seinäjoen malli pitäisi monistaa kaikkiin Suomen kuntiin.

– Ylipainon yleistymisen myötä monelta jää oma ja myös oman lapsen ylipaino usein tunnistamatta. Varsinkin nuoret miehet kieltävät usein asian. Siksi puuttumisella neuvoloissa, kouluissa ja terveydenhuollossa on todella suuri merkitys.

Ylipainoa epäileville Mustajoki suosittelee lahjomattomien mittarien käyttöä: aikuislla toimii perinteinen body mass index eli BMI, lapsille on kehitetty ns. Iso-BMI, joka löytyy mm. terveyskirjasto.fi-sivuilta.

Oikea ruokasisustus avuksi

Mustajoen mielestä vuodet ovat soittaneet, että painonhallinta on asia, jossa itsekuri ei pidemmän päälle laajalla rintamalla toimi. 

– Ihmisillä on edelleen kivikautinen ruokahalunsäätelymekanismi ja peritty mieltymys makeaan. Näillä eväillä on vaikea selvitä hoikkana nykymaailmassa.

Pieniä, helppoja kikkoja meilitekojen helpottamiseksi kuitenkin on. Tuoreessa kirjassaan Vähennä kaloreita ilman dieettiä Mustajoki on lanseerannut esimerkiksi ruokasisustus-termin.

– Jos haluaa hallita painoaan, kannattaa miettiä muun sisustuksen ohella myös kodin niin sanottua ruokasisustusta. Onko kulhossa pöydällä suklaakonvehteja vai hedelmiä? Tämä kaikki vaikuttaa mielitekoihimme.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme