Mainos
Mainos

Pakolaislakiin tulossa muutoksia

Ulkomaalaislain muutos on valmisteilla sisäministeriössä. Luonnoksessa ehdotetaan, että "painavien humanitaaristen syiden perusteella" myönnettävästä ulkomaalaisen oleskeluluvasta luovutaan. Tilalle kaavaillaan määritelmää, jossa oleskelulupa myönnetään "suojelun tarpeen vuoksi".

Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä ei niele ehdotettua sanamuotoa sellaisenaan.
-Tällainen muutoshan muuttaisi koko turvapaikkakäytännön, tulkitsee Seppälä.
-Tällä hetkellä huomattava osa turvapaikanhakijoista eli niin somaleista kuin entisen Jugoslavian alueelta tulleista pakolaisistakin saa oleskeluluvan juuri humanitaarisista syistä. Mikäli lakitekstiä muutetaan näin, niin silloin käsitettä "suojelun tarve" olisi laajennettava, sanoo Seppälä, joka on antanut lakiluonnoksesta sisäministeriölle asiantuntijalausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä.

Lakiesitystä valmistelevan sisäministeriön edustajan mukaan suojelun tarvetta on tarkoituskin laventaa sisällöltään niin, että se kattaa esimerkiksi hakijan kotimaassa riehuvan sisällissodan tai ympäristökatastrofin.
-Yksi syy muutoksen taustalla lienee se, että humanitaarisista syistä annettaviin oleskelulupiin ei nykyään ole muutoksenhakuoikeutta, sanoo ministeriön ulkomaalaisosaston ylitarkastaja Jorma Kantola.

Nykyisin suurin osa hyväksytyistä turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan humanitaarisista syistä, pienempi osa suojelun tarpeen vuoksi ja varsinaisen turvapaikka-statuksen saavat vain harvat. Yleisesti ottaen lainmuutos ei Kantolan mukaan johtaisi Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun, vaan kyse on paljolti voimassa olevien käytäntöjen kirjaamisesta lakiin.

Perheen käsitettä täsmennetään

Lakiluonnoksen mukaan valtioneuvosto päättäisi keskitetysti maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan yleisistä tavoitteista. Maahantulon edellytykset on tarkoitus koota yhteen useista eri säännöksistä.

Perheenjäsenen käsitteen täsmentämisellä säädettäisiin nykyistä selkeämmin perheen yhdistämisen edellytyksistä. Ulkomaalaisvaltuutetun mukaan olisi huomioitava, että toisissa kulttuureissa on laajempi käsitys perheestä kuin Pohjoismaissa. Meikäläisittäin ydinperheeksi on luettu aviopuolisot ja alaikäiset naimattomat lapset.
-Joustoa tulisi soveltaa - esimerkiksi silloin kun täällä olevien vietnamilaisperheiden kotimaahan jääneet vanhat äidit tai isoäidit haluaisivat tulla lastensa luokse Suomeen, havainnollistaa Seppälä.

Ylitarkastaja Kantolan mukaan isovanhemmat, vanhemmat ja täysi-ikäiset sisarukset voidaan lukea perheeseen, mikäli voidaan osoittaa heidän olevan "riippuvaisia" täällä olevista sukulaisistaan.

Ajatus hakijan velvollisuudesta turvata perheenjäsenensä toimeentulo ei kaikilta osin saa ulkomaalaisvaltuutetun siunausta. Se mikä voisi päteä kaukaisiin sukulaisiin, osoittautuu Seppälän mukaan ongelmalliseksi, jos Suomessa pysyvästi asuva työtön ulkomaalainen haluaisi avioitua ulkomailla olevan kumppaninsa kanssa.
-Sehän tietää käytännössä avioliittokieltoa - jollet saa duunia, niin et pääse naimisiin, hän päättelee.
-Joku voi tietysti pitää sitä kohtuullisena, mutta minä vähän kummeksun.
Lakiesitykseen kirjataan myös se, että viisumin hakijalta edellytetään vakuutus mahdollisten sairauskulujen varalta.

Säilöön otetut pois putkasta

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumista tehostettaisiin korostamalla entisestään hallintomenettelylain soveltamista. Hallintomenettelylain periaatteisiin kuuluu se, että juuri viranomaisilla on velvollisuus selvittää maahan pyrkivän ulkomaalaisen tausta. Mikäli hakija esimerkiksi kertoo olevansa naimisissa kotimaassaan, niin Suomen viranomaiset tarkistavat virkateitse ulkomailta tietojen paikkansapitävyyden.

Nykyisin henkilöllisyyden selvittämistä varten säilöön otetut ulkomaalaiset joutuvat odottamaan asiansa käsittelyä poliisiputkassa tai vankilassa. Lakiluonnoksessa ehdotetaan perustettavaksi erillisiä säilöönottotiloja, jotka tulisivat pakolaisten vastaanottokeskuksiin. Erillistilojen perustamisen aikataulu on yhä avoin, mutta kokeilu alkaisi Helsingistä.

Nimiluettelo niistä valtioista, joihin turvapaikkahakemukseensa kielteisen päätöksen saanut henkilö voidaan palauttaa, on tarkoitus listata lakiin.

Eduskuntaan huhtikuussa

Sisäministeriö on saanut pyytämänsä lausunnot lakiluonnoksesta ulkomaalaisasioista vastaavilta ministeriöiltä, viranomaisilta ja Pakolaisneuvonta ry:ltä. Lausuntokierroksen päätyttyä esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi huhtikuun aikana.

Hallituksen lokakuussa periaatteellisesti hyväksymää maahanmuutto- ja pakolaisohjelmaa toteutettiin jo osittain vuoden alussa tulleella lainmuutoksella. Tällöin lakkautettiin muutoksenhakuelimenä toiminut turvapaikkalautakunta, ja sen tehtävät siirrettiin Uudenmaan lääninoikeudelle.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme