Mainos
Mainos

Paul Torday: Ventovieras

Arvio: Pertti Nyberg

(Atena 2012)

Ventovieras alkaa hieman uneliaan arkipäiväisesti tylsähkön avioliiton kuvauksella. Mies on perinyt rahaa, joten taloudellisia ongelmia ei ole. Nainen käy töissä ja on modernin vapaa. Kaikki on hyvin ainakin sillä tavalla, että asiat eivät ole huonosti.

Sitten tapahtuu käänne ja kaikki muuttuu. Miehestä tulee kiinnostava, yllättävä, spontaani, todellinen miehinen mies, jota nainen voi rakastaa intohimoisesti. Onneen tulee kuitenkin särö, kun nainen löytää kummallisen lääkepurkin.

Ventovieras käsittelee koukuttavaan dekkarityyliin naisen yritystä selvittää, mitä lääkkeet ovat ja mikä on niiden vaikutus miehen muutokseen. Nainen joutuu kysymään itseltään, haluaako hän lääkkeitä käyttävän, mutta asiallisen ja tylsähkön miehen vai haluaako hän aidon ihmisen, joka osaa olla spontaani ja villi - sanalla sanoen rakastettava.

Kun nykyään suurin osa erilaisista mielenterveyden ongelmista hoidetaan lääkkeillä, moni joutuu kysymään, mikä on aitoa ja mikä on lääkepurkista hankittua käyttäytymistä. Onko aitoa minuutta enää olemassa? Tätä kysymystä Ventovieras käsittelee taidokkaasti.

Juonta paljastamatta voin kertoa, että kirjan tylsähkön alun jälkeen tapahtumat lähtevät vyörymään niin, että lopulta päästään klassisiin normanbates-tyylisiin sfääreihin. Juoni on toki hyvä rakentaa niin, että lukija pelästyy todella kunnolla. Toisaalta voi kysyä, pönkittääkö tämä tarina vanhoja pelkoja siitä, että kaikki mieleltään järkkyneet ovat potentiaalisia tappajia.

Kirjoittaja on MTV3:n uutistuottaja.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme