Mainos
Mainos

Perustulokokeilun riskit, maahanmuuton hintalappu ja eriarvoistuminen – 10 kysymystä tutkijalle Suomen tulevaisuudesta

Millaisia riskejä perustulokokeilu pitää sisällään, miten pitkäaikaistyöttömyyteen pitäisi puuttua, onko Suomi eriarvoistumassa tai miten kalliiksi maahanmuuttajat lopulta tulevat?

MTV.fi esitti Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolle liudan haastavia ajankohtaisiin asioihin liittyviä kysymyksiä. Tässä hänen vastauksensa.

1. Perustulokokeilu on alkanut. Mitä hyötyä perustulosta voi olla?

– Parhaassa tapauksessa se rohkaisee ihmisiä parantamaan omaa taloudellista tilannettaan hankkimalla pieniä ja ehkä vähän isompiakin lisätuloja.

2. Voiko perustulosta olla haittaa tai riskejä?

– Joissakin ryhmissä voi olla riskejä ja niitä nyt selvitetään tässä kokeilussa. Saattaa olla, että jotkut henkilöt passivoituvat. Heillähän ei ole mitään keppiä perustuloon liittyen. Jos he vaikka kieltäytyvät tarjotusta työstä tai työvoimakoulutuksesta, niin he saavat kuitenkin perustulon pitää.

3. Onko meidän nykyjärjestelmämme liiaksi sellainen, ettei se kannusta työntekoon?

– Ihmisten pienetkin lisätulot vaikuttavat esimerkiksi työttömyysetuuksiin. Jo pelkästään vaiva tulojen ilmoittamisesta viranmaisille saattaa estää joitain ihmisiä hankkimasta lisätuloja. Puhutaan niin sanotusta byrokratialoukusta. Tätä pohjaa vasten perustulo on kyllä iso lupaus

4. Mihin perustulokokeilu voi johtaa?

– Uskon, että tästä tulee myönteisiä kokemuksia ja saamme tärkeää tietoa sosiaaliturvan uudistamiseen.

5. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Mikä olisi tehokkain keino puuttua tilanteeseen?

– Tietysti aktiivisen työmarkkinapolitiikan keinot, muun muassa palkkatuen tarjoaminen ja työkokeilun kaltaiset toimenpiteet. Sitten tietysti kun talous lähtee kasvamaan, niin työttömyys yleensä alenee sieltä lyhemmästä päästä. Se taas aiheuttaa sen, että suhteellisesti pitkäaikaistyöttömien osuus lisääntyy.

– Olisi tietysti tärkeää, että pitkäaikaistyöttömillä työvalmiudet, työkyky ja inhimillinen pääoma pysyisivät korkealla tasolla. Työvoimakysynnän lisääntyessä he pystyisivät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään.

6. Miltä sote-uudistus näyttää tässä vaiheessa?

– Se on edennyt lähes aikataulussa. Lakiesitykset on saatu liikkeelle ja lausunnoille. Tällä hetkellä keskustellaan ennen muuta valinnanvapausuudistuksesta ja siitä, miten se tulee toteuttamaan näitä uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, joihin kuuluivat muun muassa terveyserojen pienentäminen ja kustannusten säästäminen.

– Valinnanvapausmallia ajaneilla on todistustaakka siitä, että näin oikeasti tulisi tapahtumaan ja kyseessä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, eikä joku elinkeinopoliittinen uudistus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Todisteita on tällä hetkellä aika niukasti. Tämä on aika teoreettinen, ideaalitason malli tästä valinnanvapaudesta ja nythän on viimepäivinä ollut kriittistä keskustelua, jota tullut myös hallituspuolueiden piiristä.

7. Onko Suomi eriarvoistumassa ja miten?

– Eriarvoistuminen on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa ja se ehkä liittyy talouden globalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen, mutta myös harjoitettuun politiikkaan viime vuosikymmeninä. Eriarvoistuminen on koko yhteiskunnan läpäisevä teema. Se näkyy oikeastaan kaikessa.

8. Miten kalliiksi maahanmuuttajat tulevat, vievätkö he kantaväestön sosiaaliturvaa?

– Tosiasiassahan tilanne on niin, että meidän väestö ikääntyy ja me tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän työntekijöitä maksamaan erityisesti suurten ikäluokkien sosiaaliturvaa. Jos me onnistumme työllistämään maahanmuuttajia, jotka suurelta osin ovat parhaassa työiässä olevia ihmisiä, niin pikemminkin maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat oleskeluluvan jälkeen tulevat maksamaan kantasuomalaisten sosiaaliturvaa omista työtuloistaan.

9. Olet kirjoittanut ylivelkaantumisen riskeistä, millaisia ne ovat?

– Ylivelkaantuminen on hankala tilanne. Maksuhäiriömerkinnän jälkeen on vaikea toimia, kuten normaalit ihmiset tässä yhteiskunnassa toimivat. Silloin on vaikeaa saada vuokra-asuntoa, puhelinliittymää tai vakuutusta. Ylivelkaantuminen on tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ja erilaiseen sairastamiseen.

– Pitäisi keskustella kriittisemmin siitä, onko maksuhäiriömerkintäjärjestelmä oikein. Onko oikein, että merkintä on samankaltainen esimerkiksi maksamatta jääneiden saatavien määrästä tai koosta riippumatta. Meillä pitäisi olla kannustavampi ja joiltain osin lievempi järjestelmä.

10. Ennustus viiden vuoden päähän, mikä Suomessa on muuttunut eniten?

– Uskon perusturvan muutoksiin perustulokokeilun pohjalta. Pidän hyvin todennäköisenä myös, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtunut aika dramaattisiakin muutoksia. Erityisesti siinä, miten tuottajakenttä on organisoitunut. 


Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot