Mainos
Mainos

Petri Karra: Kohtalonohjaaja

Arvio: Anne Forssen

(Gummerus, 2011)

Kohtalonohjaaja herätti takakannellaan toiveikkuutta. Siinä luvattiin älyllisyyttä Paul Austerin malliin, Jouko Turkan kaltaista alkuvoimaa ja Alfred Hitchcockin kerronnan tapaista piinaavuutta. Lukukokemukseni oli kaukana tästä. Mutta sanotaanhan, ettei kannata tuomita kirjaa kansien perusteella. Niinpä kerron lukukokemuksestani ilman kansia.

Alun tapahtumat imaisevat mukaansa. Varakkaan perheen arki mullistuu, kun perheen ainoa poika katoaa melontaretkellä. Naarausten ja poliisitutkintojen jälkeen tapaus jää epäselväksi, mahdollista ruumista ei löydy. Joutuiko poika onnettomuuteen ja hukkui?

Tarina jatkuu harhaisena, lähinnä perheen Peter-isän sielunmaisemana. Perheen äiti, Lisa, on kerronnan kulisseissa. Karra haluaa mielestäni tuulettaa luutuneen ”kaikki hyvin” –parisuhteen todellisia solmuja ja vanhemmuuden vaikeutta – sitä miten vieraaksi oma lapsi saattaa jäädä.

Kohtalonohjaaja kääntyy trillerimäiseksi, kun tapausten kulkuun nivoutuu käsittämättömiä tapahtumia, kuten revittyjä valokuvia ja jälkiä ulkopuolisen tunkeutumisesta Peterin ja Lisan reviirille. Lukija jää miettimään päähenkilön mielenterveyttä, johon saa jonkinlaisen vastauksen viimeisimmillä sivuilla.

Kohtalonohjaajan henkilögalleria kasvaa masennuspotilas-Erikillä, joka Peterin tapaan on keski-ikäinen perheellinen mies. Erikinkin isyys ja avioliitto on todella hakusessa. Perheille on yhteistä ainakin linkki näytelmäkäsikirjoitus Kohtalonohjaajaan. Tämän toisen perheen kuvaus jää pinnalliseksi ja tuntuu melko teennäiseltä.

Lukukokemuksena kirja on käypä, ei mielettömän hyvä. Parasta siinä on ympäristönkuvaus, joka luo tapahtumille elokuvamaisen miljöön (ainakin minun korvieni välissä). Toisaalta aloin miettiä, pyrkiikö kirjailija jopa teennäisesti siihen. Karrahan tunnetaan tekstintekijänä, jonka tarinat kääntyvät näyttämölle ja elokuvaksi. Mika Kaurismäki ohjasi Karran esikoisromaaniin pohjautuvan samannimisen elokuvan Haarautuvan rakkauden talo.

Uudestaan en kirjaan tarttuisi, mutta ensitapaamiseksi kesäkirjakassiini kyllä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme