Mainos
Mainos

Peter poimi tapaninpäivänä muovikassillisen sieniä – "Elämme sienten näkökulmasta hyvin erikoisia aikoja"

Turkulainen Peter Ramstén oli jouluna vierailemassa sukulaistensa luona Sauvossa noin 45 kilometriä Turusta itään. Sienestystä harrastava Ramstén lähti tapaninpäivänä veljensä metsään. Yllätys oli suuri, kun metsästä löytyi vielä runsaasti sieniä.

– Kävin jouluna vanhemmillani, jotka asuvat Sauvossa. Tapaninpäivänä lähdin vähän sulattelemaan jouluruokia ja metsiä kiertelemään, Ramstén kertoo.

Sulattelukävellyllään Ramstén löysi metsästä melkoisen esiintymän suppilovahveroita ja kantarellejä. Hän kuvailee löytämäänsä sienimäärää valtaisaksi.

– Suppilovahveroita löytyi oikeastaan joka paikasta ja aivan valtavasti. Iso muovikassillinen tuli poimittua, hän kertoo.

Ramstén muistaa poimineensa suppilovahveroita aiemmin marraskuussa, mutta suuri sienilöytö näin myöhään normaalin syksyisen satokauden jälkeen on hänen mielestään hyvin poikkeuksellinen.

– Itse en muista, että olisin ennen poiminut suppilovahveroita joulun jälkeen.

Harvinaista mutta ei ennennäkemätöntä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salo vahvistaa, että sienestyskausi on tutkimusaineistonkin valossa venynyt.

– Viimeisen 20-25 vuoden aikana sienestyskausi kaikki sienet mukaan luettuna on pidentynyt noin kuukaudella. Se on paljon, mutta tietysti sieni-ihmiset tästä pitävät, Salo sanoo.

Salo on tehnyt elämäntyönsä metsäekologian erikoistutkijana ja hänellä on neljänkymmenen vuoden aineisto sienien esiintymisestä maassamme.

Vahveroiden kerääminen joulunpyhinä on Salon mukaan kohtuullisen harvinaista, mutta ei tavatonta.

– Minulla on tiedossa ainakin noin kymmenen tapausta, jolloin vahveroita on kerätty joulukuun lopussa. Esimerkiksi Pieksämäellä vuonna 2005 tai 2006 isä yllätti perheensä tuomalla jouluaaton pöytään kinkkusiivujen päälle tuoreista kantarelleista tehtyä muhennosta, Salo kertoo.

Salon mukaan sekä suppilovahvero että kantarelli voivat säilyä syömäkelpoisina myös lumen alla.

– Ne ovat molemmat sellaisia lajeja, että kestävät pikkupakkastakin ja säilyvät sopivissa oloissa lumen alla. Molempien rihmastorakenne on kimmoisa ja kiinteä eli aivan erilainen kuin vaikka tateilla, haperoilla tai rouskuilla, Salo kertoo.

Herkkutattia saa tulevaisuudessa ehkä vain Lapista

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa sieniin siten, että ne pystyvät tuottamaan itiöemiä talvisinkin, jos pakkasta ei ole. Itiöemä on sienen lisääntymiselin eli sen maanpäällinen osa. Arkielessä tarkoitetaan usein itiöemää, kun puhutaan sienestä.

– Erityisesti 2000-luvulla itiöemän tuotanto on siirtynyt myöhäisempään syksyyn. Itiötuotanto ei toimi pakkasessa, mutta nyt suppilovahverot ja kantarellit pystyvät tuottamaan itiöemiä joulukuussakin.

– Ne ovat selvästi sopeutumassa lämpimämpään ilmastoon, mikä on tietysti äärimmäisen kiva asia ainakin eteläsuomalaisille sienestäjille. Sienet ovat herkkiä luonnon instrumentteja, jotka reagoivat pieneenkin keskilämpötilan muutokseen.

Salo kertoo, että ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut suppilovahveroiden esiintymisalueeseen jo nyt.

– Elämme sienten näkökulmasta hyvin erikoisia ja mielenkiintoisia aikoja. Suppilovahvero on aineistoni mukaan 2000-luvun kuluessa siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi. 1990-luvulla se oli Kainuussa kohtuullisen harvinainen ja nyt se on aivan yleinen ja Metsä-Lapistakin sitä löytyy. Se oli 20-vuotta sitten aivan erityinen juttu.

– Suppilovahvero ja kantarelli olivat ennen Etelä- ja Keski-Suomen sieniä, mutta nyt niitä löytyy Lapistakin. Jotakin tässä ilmastossa ja maaperässä tapahtuu. Tästä puhutaan aika vähän, mutta maastossa liikkuvat ovat kyllä todenneet selkeän muutoksen, Salo kertoo.

Jos ilmasto lämpenee jatkossakin, se muuttaa sienten esiintymisalueita paljon. Tämä johtuu puuston muutoksista.

– Jos tällä vauhdilla mennään 100 tai 200 vuotta eteenpäin, niin Etelä- ja Keski-Suomi muuttuvat selkeästi lehtipuuvaltaisiksi. Tästä seuraa se, että ne sienilajit, jotka elävät symbioosissa havupuiden kanssa siirtyvät pohjoiseen kuusen ja männyn mukana. Silloin pitää lähteä herkkutatteja tai männynherkkutatteja poimimaan Lapista.

"Ennen käytiin Tapaninpäivänä rekiajelulla, nyt käydään poimimassa kantarelleja"

Tämäkin talvi on ollut Lounais-Suomessa varsin leuto ja vähäluminen. Jos sää jatkuu yhtä leutona, voinee vahveroita kerätä lounaassa vielä tulevinakin päivinä.

– Lunta täällä Varsinais-Suomessa ei kyllä pahemmin ole vielä nähty. Kaverit postaavat Facebookiin lumimaisemakuvia, käyvät hiihtämässä tai valjakkoajolla. Hienoa kommentoida niitä kuvia suppilovahverokuvalla! Ennen käytiin Tapaninpäivänä rekiajelulla, nyt käydään poimimassa kantarelleja ja suppilovahveroita, Ramstén nauraa.

Ramsténin kokemukset vastaavat hyvin Kauko Salon kuvailemia viime vuosikymmenten muutoksia 

– Tässä 2000-luvulla on Varsinais-Suomessa hetkellisesti ollut lunta, mutta ei mitään tolkuttomia määriä. 1970-luvun lopussa raahattiin vielä suksia kouluun Kemiönsaarelle, kun piti välitunneillakin hiihtää. 1990-luvun alkupuolella ajettiin vielä hevosella ja reellä. Minulla oli sellainen iso ja hieman ilkeä suomenhevostamma, mutta hyvin se veti sitä rekeä, pääsääntöisesti. Jossain vaiheessa sitten muuttui, että kärryillä ajettiin, Ramstén muistelee.

Ramstén ei ole vielä syönyt sienisaalistaan, mutta suunnitelmat ovat jo valmiina.

– Kuivatan suppilovahverot. Sanomalehtipaperilla levitettynä ja siinä menee sellainen 4-5 päivää. Käytän niitä sitten murennettuina muun muassa piiraissa, kastikkeissa ja leivässä. Aikaisemmin syksyn mittaan olen poiminut sieniä jo parikymmentä litraa.


Korjaus klo 10.00: Korjattu Peter Ramsténin nimi Petristä oikeaksi.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot