Mainos
Mainos

Phil Schwartzmann: How to marry a Finnish girl

(Gummerus)

Ulkomaalaiset miehet nyt vain ovat niin ulospäinsuuntautuneita, puheliaita myös selvänä, hyvätapaisia ja itsevarmoja, joten suomalaisten naisten kanssa kimppaan meneminen on luonnollisen helppoa. Ulkomaalaiset miehet ovat suomalaisten jurottavien miesten totaalisia vastakohtia. Naiset jopa tuppaavat pitämään, kun ulkomaalainen mies kehuu heidän H&M:stä ostettuja vaatteitaan.

Näin kertoo Yhdysvalloista suomalaisen naisen perässä Suomeen muuttanut Phil Schwartzmann kirjassaan How to marry a Finnish girl. Koska kaikilla ulkomaalaisilla miehillä ei välttämättä ole yhtä helppoa tutustua suomalaiseen naiseen, on Schwartzmann kirjoittanut heitä varten tämän englanninkielisen oppaan naisen iskemiseksi.

Oleellista kaikissa keskusteluissa on muistaa, että suomalainen nainen haluaa kuulla valheen siitä, että juuri suomalaiset naiset ovat suloisempia kuin ruotsalaiset naiset. Ja koska suomalaiset naiset ovat joutuneet nuoruudessaan tekemään tarpeensa huussissa, he ilahtuvat jo pelkästä ulkomaalaisen miehen kirjoittamasta runosta. Ruotsalaiset haluavat jalokiviä. Suomalaisnaiset arvostavat puistoretkeä, ruotsalaisnaiset haluavat hienoja päivällisiä.

Kuinka naida suomalaistyttö -kirja on eräänlainen kliseekokoelma Suomesta ja suomalaisuudesta. Koska koko opus on tehty yltiöhumoristisesti ja melkeinpä kieli poskella, voi tätä kliseekokoelmaa sanoa jopa toimivaksi. Suurin osa kirjan sisällöstä on täysin totta ainakin jos kohderyhmäksi määritellään pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret aikuiset.

Suomen hyviä puolia: Täällä on turvallista, tasa-arvoista, kaikki toimii hyvin, opiskelu on ilmaista, monet puhuvat hyvää englantia, työtä ei tehdä liikaa, luonto on kaunista ja runsasta. Huonoja puolia: Sää on suurimman osan vuotta kamala, pimeys on masentavaa, kaikki maksaa tolkuttomasti, kaikki ovat liian samannäköisiä ja -oloisia, ruoka on huonoa, asunnot pieniä ja kalliita, kieli on vaikeaa ja työttömyyttä on paljon eli ulkomaalaisen on vaikea saada töitä. Lisäksi alkoholikäyttö on jatkuvaa ja massiivista, mutta en tiedä, kumpaan kategoriaan kirjailija tämän asiantilan laittaa - hyvään vai huonoon vai onko alkoholin liikakulutus vain toteamus.

Schwartzmann on asunut Suomessa jo vuosikymmenen ja siksi hän tuntuu olevan hyvin perillä meikäläisistä. Hän kertoo sujuvasti, miksi ihmiset tänne tulevat. Syitä tänne tuloon ovat naiset, ilmainen koulutus, pakolaisuus ja Ville Valo. Schwartzmann on hyvin kaupunkilainen ja pitääkin Suomen ainoana järkevänä asuinpaikkana aluetta, josta on vartin kävelymatka Helsingin keskustan Stockmannille. Muita pääkaupunkiseudun alueita hän kuvailee sitten juuri niin kuin kliseisessä mielessämme osaamme jo kuvitella: Espoo on keskiluokkaisten tylsimyksien hautausmaa, Vantaa on köyhille, Itä-Helsinki mukahelsinkiläisille ja koko muu maa erilaisille kummallisuuksille.

Tämä kirja sopii mainiosti sellaisille ulkomaalaisille, jotka ovat täällä jo jonkun verran olleet ja ihmettelevät suomalaisia tapojamme. Täysin Suomea tuntemattomalle en suosittele tätä, koska kirjaa pidettäisiin ehkäpä täydellisenä fiktiona. Suomalaiselle tämä kirja on puolestaan vain listaus asioista, jotka ovat meille itsestään selviä. Kuten nyt vaikkapa sekin totuus, että todellisuudessa kukaan suomalainen ei oikeasti pidä hiihtämisestä - syy hiihtämiseen on se, että lumen keskellä asuvilla suomalaisilla ei ole mitään muutakaan tekemistä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme