Mainos
Mainos

Pitkä sairausloma povaa työkyvyttömyyseläkettä – sairauspäivärahan pituus jopa diagnoosia tärkeämpi ennustaja

Mitä pidempään ihminen on pitkällä sairauslomalla, sitä suurempi on hänen riskinsä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Riski on suurin työelämän ulkopuolella olevilla sekä työntekijöillä ja matalin ylemmillä toimihenkilöillä.

Sairauspäivärahakauden keston vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä selvitettiin Turun yliopiston, Kelan ja ETK:n tutkimuksessa.

Vaikka ylempien toimihenkilöiden työkyvyttömyyseläkeriski oli pienin, heidän riskikäyränsä nousi voimakkaasti. Heidän kohdallaan sairauspäivärahan pituus siis näytti ennustavan voimakkaammin työkyvyttömyyseläkettä kuin muilla ammattiryhmillä.

Syitä voi olla useita. Jossain määrin tulokset voivat johtua jo työpaikoista, pohtii Turun yliopiston projektitutkija Laura Salonen.

Työpaikka määrittää sen, minkä asteisella työkyvyllä ihminen pystyy jatkamaan työssään. Ylemmät toimihenkilöt voivat pystyä jatkamaan pidempään osittaisella tai alentuneella työkyvyllä, kun taas fyysisesti raskaassa työssä se voi olla hankalampaa.

– Se saattaa esimerkiksi johtua siitä, että siinä vaiheessa kun ylempi toimihenkilö lähtee sairauspäivärahakaudelle, tilanne on jo vakava ja edennyt jo vähän pidemmälle. Sairauden kanssa on sinnitelty töissä, koska työ on tavallaan mahdollistanut sen.

Eri diagnoosien yhteyksistä tarvitaan jatkotutkimusta

Tutkimuksessa havaittiin, että sairauspäivärahan pituus on jopa tärkeämpi työkyvyttömyyden ennustaja kuin sairauspäivärahan diagnoosi.

Kauden pituus näytti nostavan voimakkaasti työkyvyttömyyseläkeriskiä, kun sairauspäivärahaa saatiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Diagnoosiryhmien väliset erot olivat kuitenkin pieniä eikä näitä eroja testattu. Tämän tutkimuksen perusteella ei siksi Salosen mukaan voida sanoa, mikä diagnooseista oli kaikkein voimakkaimmin yhteydessä pituuteen.

– Jatkotutkimusta olisikin tehtävä sairauspäivärahan diagnoosin yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeeseen eri ammattiryhmissä, Salonen sanoo.

Salosen mukaan ylemmillä toimihenkilöillä mielenterveyden häiriöiden perusteella saadut sairauspäivärahakaudet olivat keskimäärin hyvin pitkiä, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella saadut olivat keskimäärin huomattavasti lyhyempiä. Esimerkiksi työntekijöillä erot keskimääräisissä pituuksissa olivat kapeampia.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme