Mainos
Mainos

Pohjoismaat uskonnoltaan yhtenäisiä

Pohjoismaiden väestö erottuu uskonnollisilta käsityksiltään omaksi, yhtenäiseksi alueeksi, joka eroaa selvästi muun Euroopan ja maailman tavasta ajatella uskonnosta. Tähän johtopäätökseen päädyttiin Pohjoismaissa tehdyssä laajassa uskontoa ja arvoja koskevassa RAMP-tutkimuksessa.

Uskonnon ja arvomaailman erot Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä jäävät vähäisiksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Suomessa kirkon ja sen opin asema on muita Pohjoismaita hieman vahvempi. RAMP-tutkimuksen tulokset kertovat, että Pohjoismaiden väestö on "laimealla tavalla" kiinnostunut uskonnosta. Hyvin uskonnollisena itseään pitää vain joka kahdeksas pohjoismaalainen. Pohjolassa usko on luonteeltaan epävarmaa, etsivää ja henkilökohtaista. Tästä kertoo mm. kirkon jäsenten yleinen mielipide, jonka mukaan he ovat oikeutettuja poimimaan uskoonsa ja maailmankuvaansa elementtejä muista uskonnoista.

Hyvin runsas enemmistö Pohjolan asukkaista kuuluu kirkkoon, mutta suuri osa meistä ei silti usko kirkon opetuksen mukaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa peräti puolet väestöstä uskoo toisenlaiseen jumalaan kuin kirkko opettaa. RAMP-tulosten mukaan Pohjolan väestöä luonnehtii käsite 'belonging but not believing' (kirkon jäseniä, jotka eivät usko sen oppiin). Uskonto jää Pohjolan väelle toissijaiseksi moraalin ja arvojen lähteeksi. Selvästi tärkeämmät ns. moraalilähteet löytyvät kysymyksistä 'mikä tekee ihmiset/minut itseni onnelliseksi'.

Kirkossakäynti vähentynyt

Mikäli uskonnollisuutta mitataan kirkossa käymisen useudella, Pohjoismaat sijoittuvat heikosti. -Pohjola on (kristikunnassa) liki listan pohjalla. Vain jokunen entinen kommunistimaa jää meidän taaksemme, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino toteaa. Eniten kirkossakäynti on vähentynyt Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa.

Jonkinlaiseen jumalaan uskovia löytyy Pohjolassa eniten Suomessa. Meillä neljä viidesosaa aikuisväestöstä uskoo jumalaan. Oleellisesti korkeampia lukuja kirjataan esimerkiksi Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta: yli 99 prosenttia niiden asukkaista sanoo uskovansa jumalaan. Myös kristinuskon ahkerimmat kirkossakäyjät löytyvät nykyisin Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Rukoilu on sekin Suomessa hieman yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä puolet väestöstä rukoilee ainakin kerran kuukaudessa. Ruotsissa ja Tanskassa näin tekee neljäsosa kansasta. Viidesosa suomalaisista pitää Raamattua kirjaimellisena Jumalan sanana. Ruotsalaisista ainoastaan kolme prosenttia ajattelee näin.

Kärsimys ei jumalan rangaistus

Pohjoismaita yhdistäviä, meidät muista alueista uskon ja etiikan kysymyksissä erottavia piirteitä löytyi RAMP-tutkimuksessa runsaasti. Mm. hyvin harva pohjoismaalainen pitää kärsimystä jumalan rangaistuksena.

Niin ikään moraalin parissa Pohjolan neljän maan käsitykset osuvat varsin pitkälti yksiin. Enemmistö maankolkkamme asukkaista vastustaa aborttia, kärjessä suomalaiset. Liki yksimielisesti pohjoismaalaiset ovat myös sitä mieltä, että rikollisuus kaduilla on lisääntynyt. Veronkierto on sekin Pohjoismaiden asukkaiden arvion mukaan kasvanut; eniten veronkierron yleistymisen havainneita löytyi Suomesta.

RAMP-tutkimuksen tuloksia esiteltiin torstaina Kansainvälisessä uskontososiologien kokouksessa, joka on meneillään Helsingin yliopistossa. RAMP-tutkimuksen tukijana on ollut mm. Pohjoismaiden neuvosto.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme