Mainos
Mainos

Poliisin Putin-rekisterille kaavaillaan korvaajaa – voiko jengiläisen mummo päätyä sinnekin?

Itänaapurin valtionpäämies ja jengiläisen mummo. Poliisin epäiltyjen rekisteri (epri) nousi salamana parrasvaloihin, kun MTV kertoi vuonna 2013, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli päätynyt tietojärjestelmään.

Myöhemmin paljastui, että rekisteriin oli kirjattu myös liivijengiläisten mummoja, hammaslääkäreitä ja asianajajia.

Lainsäädäntöä ihmisten henkilötietojen käsittelystä poliisissa ollaan uudistamassa, ja yksi kiintoisa kysymys on, mitä epri-sotkusta on lainsäätäjän näkökulmasta opittu. Voiko Putinin kaltainen mahtimies tai jengiläisen mummo päätyä vastaisuudessakin poliisin rekisteriin ja millä ehdoin?

Osana uudistusta on kaavailtu, että muun muassa Putin-rekisterinäkin tunnettu epri korvattaisiin uudella rikostiedustelurekisterillä. Ajatuksena on ollut, että rekisteriin kirjattaisiin esimerkiksi eri tavoin rikokseen tai rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä sekä ihmisiä, jotka ovat poliisin tarkkailun kohteena.

Yksi keskeinen kysymys rekisterin osalta on tietojen tallentamiskynnys, jota sisäministeriön viime joulukuisessa esitysluonnoksessa ehdotettiin käytännössä alennettavaksi epriin nähden.

Nykyisin tietojen käsittelyn edellytyksenä on, että henkilön on "syytä epäillä" esimerkiksi syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen. Kynnys on siis sama kuin esitutkinnan aloittamisessa. Lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa kynnys oli puolestaan muotoa "voidaan olettaa", mitä perusteltiin rikostiedustelun tarpeilla.

Ehdotettu muutos sai usealta lausunnonantajalta kritiikkiä. Lausuntopalautteessa tuotiin esiin muun muassa, että epäilyn tulisi jatkossakin perustua konkreettisiin seikkoihin eikä virkamiehen "oletuksiin". Lakiuudistuksen jatkovalmistelussa ministeriössä joudutaankin nyt arvioimaan muun muassa sitä, miten konkreettisen epäilyn rikoksesta on pykälätasolla näyttävä.

"Rajoittamaton oikeus rekisteröintiin"

Samaisessa hallituksen esitysluonnoksessa poliisille oltiin sallimassa myös tehtäviensä yhteydessä saatujen henkilötietojen säilyttäminen enintään puoli vuotta niissä tilanteissa, joissa tietojen tarpeellisuus on vielä epäselvä.

Luonnoksen perusteluiden mukaan käsiteltävät tiedot saattaisivat olla myös julkisista lähteistä, kuten internetistä ja viranomaisten julkisista rekistereistä, peräisin olevaa kuvamateriaalia tai tekstiä, johon voi sisältyä suuriakin määriä tietoja henkilöistä, joiden merkityksellisyys ei ole tallettamistilanteessa selvä.

– Käytännössä esitetty säännös mahdollistaisi poliisille rajoittamattoman oikeuden rekisteröidä tietojärjestelmään suuria määriä henkilötietoja ilman niiden käyttötarkoituksen, sisällön tai rekisteröimisen edellytysten määrittelemistä, tietosuojavaltuutettu totesi lausunnossaan.

Moni muukin lausunnonantaja oli samoilla linjoilla. Kritiikin perusteella olisikin melkoinen ihme, jos lakiluonnoksen ehdotus päätyisi hallituksen esitykseen, jota odotetaan lähikuukausien sisällä.

Ja miten olikaan sen jengiläisen mummon laita? Hänkin saattaa siis päätyä tietyin edellytyksin eprin seuraajaksi kaavailtuun rikostiedustelurekisteriin.

Jos ei esimerkiksi oletetun rikollisen roolissa, niin tietyin edellytyksin vaikkapa todistajan, uhrin tai asianomistajan asemassa. Tämä nimenomaan siinä tapauksessa, ettei sisäministeriön joulukuista esitysluonnosta vielä muuteta näiltäkin osin.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme