Mainos
Mainos

Porilainen rankkuri Jaakko omistautui löytökoirille – pelastanut lähes 2000 koiraa: "Yksikään ei ole purrut"

Porin seudun rankkurina toimiva Jaakko Rainiola on pelastanut jo toistatuhatta koiraa. Hänen perustamaansa löytöeläinhoitolaan tuodaan sekä karanneita että hylättyjä koiria, joille Rainiola pyrkii aina löytämään kodin.

Jaakko Rainiolalla, 68, on vuosikymmenien kokemus koirista. Ennen löytöeläinhoitolansa perustamista hän pyöritti kenneliä ja kasvatti muun muassa metsästyskoiria. Nyt hän toimii Porin seudun rankkurina ja ylläpitää kahdeksatta vuotta löytöeläinhoitolaa Porin Söörmarkussa.

Löytökoirat työllistävät Rainiolan ja hänen vaimonsa ympärivuorokautisesti. Molemmat ovat jääneet leipätyöstään jo eläkkeelle, joten koiria on aikaa hakea vaikka keskellä yötä.

– Tämä on sellaista hommaa, että seitsemänä päivänä viikossa ollaan yötä päivää valmiina. Me haemme koiria ihan koska vaan, hän kertoo.

Haastavinta on löytää koirille kunnollinen koti

Rankkurin palkka ei ole häävi, kyse on pikemminkin kutsumuksesta. Kenneltoiminnan loputtua tyhjilleen jääneisiin tiloihin oli luontevaa avata koirahoitola. Rankkurin hommiin Rainiolan houkutteli kissarankkurina työskentelevä ystävä.

Rainiola toimii yhteistyössä valvontaeläinlääkärin kanssa, mutta hylättyjen ja huostaanotettujen koirien lisäksi häntä työllistävät ihan tavalliset karanneet koirat. Kun Rainiola saa ilmoituksen apua tarvitsevasta koirasta, hän noutaa sen hoiviinsa.

Jos omistajaa ei löydy viidentoista vuorokauden sisällä, Rainiola ryhtyy etsimään koiralle uutta kotia.

– Sehän siinä suurin haaste on, että löytää niille kunnollisen kodin.

Siinä Rainiola on onnistunut hyvin. Hän on eläinystävänä sitä mieltä, että koiraa ei pitäisi koskaan lopettaa vain sen takia, että sille ei löydy omistajaa. Jos koira on luonteeltaan terve, se pyritään aina sijoittamaan uuteen kotiin.

Aratkin koirat oppivat luottamaan

Surullisimpia tapauksia ovat kaltoinkohdellut koirat. Päihdeongelmaisilta karanneet tai huostaanotetut koirat ovat usein hyvin arkoja – ainakin aluksi.

Rainiola muistelee lämmöllä sekarotuista koiraa, joka jouduttiin ottamaan kiinni loukulla, sillä se ei päästänyt ihmisiä lähelleen. Se oli ollut vapaana jo neljä kuukautta ja luottamus ihmisiin oli mennyt.

Rainiolan hoidossa luottamus palasi, vaikka ei aivan täysin. Koiralle löytyi kuitenkin hyvä koti.

– Se oli meillä ehkä pari kuukautta ja muuttui ihan sillä tavalla, että sitä pystyi silittämään ja taputtamaan. Sellainen perusarkuus siihen silti jäi, mitä ei koskaan taida saada pois.

Myös pari kuukautta sitten Noormarkun apteekin eteen hylätty napolinmastiffi Sani on löytänyt uuden kodin. Sani oli ensin nähty kulkemassa päihtyneen pariskunnan seurassa, jonka jälkeen se oli hylätty apteekin eteen.

Puuhun sidottu Sani suhtautui pelastajaansa ensin epäillen.

– Se oli vähän sellainen arka. Se haukkui ja meni puun taakse, kun menin ottamaan sitä kiinni, mutta kun me aikamme juteltiin siinä, niin tuo rauhottui ja antoi hyvin ottaa itsensä irti siitä puusta.

Yksikään ei ole purrut

Rainiolaa voisi luonnehtia koirakuiskaajaksi, niin hyvin hän tulee koirien kanssa toimeen.

– Toistatuhatta koiraa on tullut käsiteltyä eikä yksikään ole vielä purrut.

Rainiolan motto onkin, että koiraa ei saa pelätä, vaikka se olisi kuinka kiukkuinen. Täytyy vaan pitää huoli, ettei se pääse puremaan.

Ongelmia on ollut enemmän ihmisten kanssa. Kerran hän sai vihaiselta koiranomistajalta nyrkistä kasvoihin.

Niin sanottujen ongelmakoirien kohdalla ongelma löytyykin yleensä hihnan toisesta päästä.

– Ihmisissä ne ongelmat ovat 90-prosenttisesti, eikä koirissa. Koira on niin herkkä, että se reagoi kaikkeen moninkertaisesti herkemmin kuin ihminen.

Koiran hankintaa harkittava huolella

Rainiola kehottaakin harkitsemaan huolella, mikäli harkitsee koiran hankintaa. On tärkeää pohtia tarkkaan millaisen koiran haluaa ja hankkia tietoa esimerkiksi rotuyhdistyksistä ja Kennelliitosta.

Koiran koulutusta ei tule myöskään unohtaa. Rainiola korostaakin tottelevaisuuskoulutuksen merkitystä, oli kyseessä sitten seurakoira tai metsästyskoira.

Tällä hetkellä Rainiolan hoivissa on kaksi kotia etsivää koiraa. Kuusivuotias sekarotuinen sharpei-mix Mimosa sekä puolivuotias Rosa, jossa on sekä rottweilerin että saksanpaimenkoiran piirteitä.

Rosa on Rainiolan mukaan erityisen villi tapaus, mutta on päässyt jo aloittamaan koirakoulun. Jonain päivänä Rainiola löytää sillekin uuden kodin.

Jaakko Rainiolaa haastatteli ensimmäisenä Satakunnan Kansa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme