Mainos
Mainos

Presidentti Svinhufvudin pojanpojanpoika: Itsenäisyysjulistusta valmisteltiin salassa – hetki ei ollut sattumaa

Presidentti P.E. Svinhufvudin pojanpojanpoika Eino Svinhufvud paljastaa MTV Uutisten haastattelussa, että Suomen itsenäisyyden julistuksessa kyse ei ollut sattumalta valitusta hetkestä, eivätkä senaattiin valikoituneet henkilöt olleet siinä vahingossa. 

– Tässä vahvistui se, mistä aiemmin oli hajanaisempaa tietoa. Ei ollut todellakaan sattumaa, että nämä tietyt henkilöt sitten pyrkivät tähän tehtävään, toteaa Eino Svinhufvud.

Valtioneuvostossa kokoontuivat tänään itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat. He istuivat samassa salissa esi-isiensä kanssa. Tilaisuus päättyi Suomen Eläköön, eläköön, eläköön -huutoihin.

Mahdollisuus tunnistettiin

P.E. Svinhufvud oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–1937.

– Tälle ryhmälle oli vahvasti herännyt tahto ensimmäisen ja toisen sortokauden jälkeen, että Venäjästä pitää päästä eroon – tavalla tai toisella. Näihin piireihin oli ajautunut voimakastahoisia ihmisiä, jotka olivat valmiita menemään askelen pidemmälle, sanoo Svinhufvud.

Svinhufvud korostaa, että tämä ryhmä tunnisti hetken, milloin itsenäistyminen oli mahdollista.

– He olivat varmaan vakuuttuneita siitä, että milloin tämä aikaikkuna menee myös kiinni. Se oli Suomelle hyväksi, että nämä henkilöt löysivät toisensa. Puolet senaatista oli tuntenut toisensa pitkään ja he olivat myös Helsingin suomalaisen klubin jäseniä, lisää Svinhufvud.

Svinhufvud ei osaa kuitenkaan sanoa, kuinka pitkään senaattorit olivat valmistelleet itsenäisyysjulistusta.

Uusi julistus syntyi nopeasti

Tänään valtioneuvostossa kuultiin myös nuorten uusi itsenäisyysjulistus seuraavalle sadalle vuodelle.

Nuorten itsenäisyysjulistusta ei valmisteltu pitkään vaan se syntyi pakollisena tehtävänä Suomen historian tunnilla.

– Tuottavuusloikan ansioista neljän pojan ryhmä kirjoitti voittajajulistuksen kolmessa tunnissa ja välissä lukiolaiset ehtivät käydä jopa syömässä, kertoo ylpeä lehtori Antti Kemppinen Kuopion Lyseon lukiosta.

Uusi itsenäisyysjulistus suljetaan Savon murteelle käännettynä myös Kuopion kaupungin tänä vuonna suljettavaan aikakapseliin.

Kohtalon oikusta voittajaryhmä kävi samaa koulua kuin Johannes Ludson, joka johti puhetta eduskunnan täysistunnossa,  jossa hyväksyttiin Suomen itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917. Lundson pääsi ylioppilaaksi jo vuonna 1888.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot