Mainos
Mainos

Professori lyttää veneiden ja moottoripyörien "ylellisyysveron": Tuottamaton, pitäisi pistää jäihin

Vene- ja moottoripyöräveron säätämistä perustellaan verotulojen tarpeella, mutta vero tuottaisi huomattavasti kaavailtua vähemmän.

Voi syntyä mielikuva siitä, että veneiden ja moottoripyörien omistajien varakkuudesta halutaan rankaista. Näin sanoo finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas.

– Herrojen huvikuunarit ja juppiskootterit pannaan verolle, tokaisi ulkoministeri Timo Soini hallituksen budjettiriihen jälkeen.

Uusi vene- ja moottoripyörävero on finanssioikeuden emeritusprofessorin Esko Linnakankaan mukaan sitä, miltä Soinin puheissa kuulostikin: ylellisyyden perusteella tuotteesta kannettu vero, joka vähentää veneilyä ja moottoripyöräilyä.

Vähän kuin 1700-luvun peruukkivero

Linnakangas pitää Soinin kuvailemaa ylellisyysperusteista verotusta todella vanhentuneena.

– Se on vähän kuin 1700-luvun peruukkivero. Peruukit nähtiin yläluokan tuhlailuna ja niistä kannettiin Preussissa valtiontaloudellisista syistä vuotuista veroa, Linnakangas kertoo.

Ylellisyysperusteisia veroja ei nykyään kanneta. Siihen on yksinkertainen syy: ne eivät tuota riittävästi.

– Ylellisyysverot eivät tuota paljoa, koska ne kohdistuvat niin harvoihin. Jos joku tuote yleistyy tarpeeksi, että vero tuottaisi, se ei enää ole ylellisyystuote, Linnakangas selittää.

– Jos veroa halutaan kantaa varakkuudesta, kannattaisi säätää varallisuusvero. Sehän on meillä myös kumottu.

”Tuli olo, etteivät virkamiehetkään usko esitykseen”

Ongelma on Linnakankaan mukaan se, että veroa perusteltiin, kuten 1700-luvun peruukkiveroakin, täysin valtiontaloudellisilla syillä.

Veneiden ja moottoripyörien verotusta ei siis perusteltu esimerkiksi ympäristösyillä vaan juuri sillä, että valtion kassaan tarvitaan 50 miljoonaa euroa lisää.

Linnakangas huomauttaa, että kyse on valtiontaloudellisista syistä kannetusta verosta, joka ei edes tuota.

– Alunperin hallitus lähti 50 miljoonasta, mutta ministeriön esityksessäkin epäillään niitä laskelmia.

– Minulle tuli sellainen käsitys, että virkamiehet, jotka on pakotettu ministeriössä tekemään tämä, eivät itsekään usko tähän esitykseen, Linnakangas jatkaa.

Yksi syy siihen, että laskelmat eivät pidä, on se, että veron piiriin kuuluviksi rajattiin vain veneet, joiden moottoriteho on yli 38 kilowattia ja pituus enemmän kuin yhdeksän metriä, sekä moottoripyörät.

Aluksi oli auki, verotettaisiinko myös pienempiä veneitä ja lumikelkkoja.

”Lopetan ajamisen”

Moottoripyöriä harrastava Mika Kankaanranta uskoo, että moottoripyörien osalta veron vaikutus voisi olla jopa negatiivinen. Kankaanrannalla on 10 moottoripyörää, joista hän ajaa vuosittain kahdella tai kolmella. Hän ostaa lisäksi paljon moottoripyöriin liittyviä tuotteita ja varaosia, joista hän maksaa veroa.

– Jos vero tulee, niin lopetan pyörillä ajamisen. Ne jäävät sitten näytille eläkepäiville.

Monia muitakin moottoripyöriä katoaisi rekisteristä ja moottoripyöriä myytäisiin vähemmän. Tällä voisi olla vaikutuksia negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen.

Samanlainen kehitys on mahdollista myös veneiden kohdalla, mutta suurin osa veneilyn harrastajista on korkeimmista tuloluokista eikä veron vaikutus käyttöön olisi todennäköisesti yhtä suuri kuin moottoripyörien kohdalla.


Moottoripyörän saa halvimmillaan Kankaanrannan mukaan ”parilla sadalla” eurolla eivätkä kaikki moottoripyöräharrastajat ole korkeimmista tuloluokista. 150 euron vero tuntuisi kukkarossa.

– Kyllä tuollaiseen harrastukseen menisi kaikki rahat.  Tämä on harrastuksen verottamista ja harvat rikkaathan tätä harrastaa.

Verossa perustuslaillisia ongelmia?

Moottoripyörä- ja venevero meni joulukuussa eduskunnan lausuntokierrokselle. Jos se menee läpi ja tulee voimaan, se voi aiheuttaa ongelmia myös perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta.

Veneilyä harrastetaan keskimäärin 6–15 päivänä vuodessa, joten 300 euron suuruinen venevero olisi 7–50 euroa veneilypäivältä. Moottoripyörienkin kohdalla vero olisi käyttöpäivää kohden paljon suurempi kuin autoveron perusvero, joka on käyttöpäivää kohden 0,67 euroa. Vero ei siis ole oikeassa suhteessa autojen ajoneuvoveroon.

Linnakangas kertoo, että jos veron haluttaisiin noudattavan yhdenvertaisuusperiaatetta, sitä pitäisi laskea huomattavasti, jolloin tuotot pienenisivät entisestään. Toinen vaihtoehto olisi muuttaa verotuksen perustetta.

– Tästä pitäisi tehdä haittavero ja sen pitäisi olla paljon suurempi, jos näitä aloja haluttaisiin ajaa alas. Jos alat halutaan ajaa alas, vero täytyy perustella sillä eikä sillä, että halutaan verotuloja.

Parempi vaihtoehto olisi Linnakankaan mukaan se, ettei asiassa edettäisi ollenkaan.

– Tämä pitäisi pistää jäihin ja odottaa sitä hetkeä, kun autovero mahdollisesti poistuu. Ei pitäisi tehdä yhtään mitään.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme