Mainos

Professori muistuttaa asuntolainan ottajia korkoriskistä

Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun professorin mielestä tulisi harkita, pitäsikö pankeille luoda säännöt sille, miten asiakkaan maksukyky mitataan lanankorkojen nousun varalta.

Monet asunnonostajat sulkevat silmänsä asuntolainaan liittyvältä korkoriskiltä. Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun professorin Rune Stenbackan mukaan selvitykset osoittavat, että ainoastaan 70 prosenttia lainanottajista laskee korkoriskin.

- Luvun pitäisi olla 100 prosenttia, Stenbacka painottaa.

Hän muistuttaa, ettei taloudessa tarvitse tapahtua suuriakaan muutoksia, kun korot alkavat nousta. Hän viittaa Yhdysvaltoihin, jossa keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan kahdella prosenttiyksiköllä vuoden aikana. Vastaava koronnosto aiheuttaisi Suomessa noin 200 euron lisämenon kuukaudessa 100 000 euron lainan hoitokuluissa.

Lainanottajien varomattomuus on yhteydessä pankkien kivenkovaan kilpailuun ja voimakkaasti nousseisiin asuntojen hintoihin. Samaa tahtia kun pankit ovat pienentäneet marginaalejaan, ne ovat kehittäneet uusia tapoja haalia asiakkaita. Stenbackan mukaan kuluttajia on houkuteltu hintakilpailulla ja alenevilla korkomarginaaleilla, mutta pankkien on tietenkin jollakin tapaa saatava alentuneet voitot takaisin.

Handelsbanken on tuonut markkinoille radikaaleimman uuden lainamuodon, 60 vuoden lainan. Maratonilaina on saanut hyvän vastaanoton, sillä kesällä kolmannes pankin uusista asuntolainoista oli pituudeltaan yli 30 vuotta.

Pitkä laina käy kalliiksi

Pitkissä lainoissa kuukausierät ovat matalia. Tällöin lainanottajan todellisuudentaju menee helposti sekaisin. Ostaja kuvittelee olevansa tarpeeksi varakas hankkimaan ylihinnoitellun asunnon. Tämä pitää asuntojen hintojen nousua yllä. Kuukausierä 100 000 euron suuruiselle 50 vuoden lainalle kolmen prosentin korolla on vain 320 euroa. Mutta kun viimeinen lyhennys on maksettu, asiakas on maksanut pankille korkoja 95 000 euroa. Viiden prosentin korolla summa olisi peräti 172 000 euroa.

Stenbacka painottaa, että kuluttaja on luonnollisesti viime kädessä vastuussa maksukyvystään. Pankitkin ovat varovaisempia kuin 1980-luvun hulluina vuosina, mutta Stenbacka kysyy silti, pitäisikö pankkien selvittää nykyistä paremmin asiakkaan maksukyky ja kertoa hänelle nykyistä selvemmin riskeistä. Hänen mukaansa pitäisi harkita selkeitä sääntöjä sille, miten asiakkaan maksukyky mitataan korkojen nousun varalta.

Pankeilla on omia mittareita

Rahoitustarkastuksen (Rata) mukaan pankkien velvollisuutena on huolehtia riittävän tiedon antamisesta asiakkaille. Ratan toimistopäällikön Juha Savelan mukaan Rata valvoo luonnollisesti, että pankit toimivat asiallisesti.

Monet pankitkin ovat ottaneet käyttöön omia mittareita, joilla ne mittaavat asiakkaan maksukykyä. Esimerkiksi Aktia tekee laskelman, jossa korko on 2,5 prosenttiyksikköä tämän hetken markkinakorkoa suurempi. Tarkoituksena on varmistaa, että asiakas selviää mahdollisesta koronnoususta.

- Kuukausierä ei saa nousta korkeammalle kuin 35 prosenttiin asiakkaan nettotuloista, Aktian Porvoon konttorin johtaja Sebastian Påwals kertoo.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot