Mainos
Mainos

Professori: Uusnatsijärjestön lakkauttaminen on luultua helpompaa

Uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen osaston lakkauttamismahdollisuuksia on vähätelty julkisuudessa, arvioi siviilioikeuden professori Heikki Halila Helsingin yliopistosta.

Järjestön kieltäminen on noussut esiin sen jälkeen, kun vastarintaliikkeen aktiivia on epäilty törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä Helsingin Asema-aukiolla.   

– Mielestäni tämän asian vaikeutta on liioiteltu. Laista löytyy selkeä pykälä siitä, koska yhdistys voidaan lakkauttaa, sanoo Halila. 

Lain mukaan yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja. Käytännön esimerkit vastarintaliikkeen kaltaisten järjestöjen lakkauttamisista viime vuosikymmeniltä kuitenkin puuttuvat. 

Halila arvioi, että uusnatsi Pekka Siitoinin yhdistysten lakkauttaminen 1970-luvulla voi tarjota vertailukohdan vastarintaliikkeeseen. Sisäministeriö lakkautti tällöin useita Siitoinin järjestöjä Pariisin rauhansopimuksen vastaisina. 

– Jos tämän tyyppinen yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia, en näe lakkauttamisessa ongelmaa. Jos ministerit puolestaan ilmoittaisivat, että joku järjestö pitää lakkauttaa, loukattaisiin oikeusvaltioperiaatetta, Halila sanoo. 

Keskeistä Halilan mielestä on se, että hallitus ei ala omatoimisesti junailla minkään järjestön lakkauttamista uuden lainsäädännön avulla. 

Käytännössä vaikeampaa 

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta epäilee, että kynnys soveltaa lakkauttamispykälää vastarintaliikkeeseen voi olla korkea. Yhdistymisvapaus kuuluu perustaviin oikeuksiin, minkä vuoksi Tapani pitää toimea järeänä. 

– Yhdistyslakiin kirjatut lakkauttamisperusteet ovat tulkinnallisesti hyvin avoimet, Tapani sanoo. 

Kynnystä voi Tapanin mukaan nostaa se, että vastarintaliikkeen kaltaista järjestöä ei ole lähiaikoina määrätty lakkautettavaksi.  

– Oikeus ei voi välttää punnintaa myöskään siitä, kuinka yhdistymisvapauteen voidaan puuttua, Tapani sanoo. 

Syyttäjä ajoi viime vuonna Päijät-Hämeen käräjillä ja tänä vuonna Itä-Suomen hovioikeudessa Heinolan Cannonballin taustayhdistyksen lakkauttamista, mutta vaatimukset kaatuivat molemmissa oikeusasteissa. Bridge City Custom -taustayhdistystä syytettiin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. 

Päätös kanteesta pian 

Poliisihallitus päättää vuoden loppuun mennessä, aikooko se nostaa kanteen vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi, kertoo poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta. Poliisihallitus odottaa yhä asiantuntijalausuntoa. 

Kilpeläinen kertoo, että poliisi on kerännyt liikkeen toiminnasta muun muassa erilaista materiaalia, jota voidaan käyttää harkinnassa. 

– Koska on kyse rekisteröimättömästä yhteenliittymästä, olemme oikeudellisen arvioinnin tueksi käyneet kattavasti läpi muun muassa siihen kuuluvien henkilöiden ja järjestön toimintaa. Heillä on esimerkiksi propagandasivusto verkossa, verkkokauppaa sekä verkkosivuilla ohjelmalliset tavoitteet ja järjestön rakenne, Kilpeläinen sanoo.  

Vastarintaliike kertoo verkkosivuilla tavoitteekseen muun muassa liikkeen muodostaman hallituksen, joka palauttaa nykyistä perinteisemmän ja autoritaarisemman yhteiskuntajärjestyksen. Liike kertoo olevansa vaihtoehto edustukselliselle demokratialle.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme