Mainos

Pullovesitrendi kuormittaa kaatopaikkoja

Pullovesien suosio on aiheuttanut ympäristöongelman. Sitä saatetaan ratkoa jo syksyn aikana, jos juomapakkausten verouudistus etenee eduskunnan käsittelyyn.

Pullovesien suosion maailmanlaajuinen kasvu on tuonut mukanaan paisuvan ympäristöongelman. Myös suomalaiset siemailevat vuodessa miltei kymmenen miljoonaa litraa pullotettua lähdevettä, jota markkinoidaan yleensä puhtaaseen luontoon liittyvillä raikkailla mielikuvilla.

Tyhjät pullot kuitenkin kasaantuvat kaatopaikoille, koska ohuesta muovista valmistetuille vesipulloille ei ole olemassa omaa kierrätysjärjestelmää. Tästä huolimatta niistä ei ole tähän asti peritty haittaveroa toisin kuin muilta kertakäyttöisiltä juomapakkauksilta. Tilanteeseen saattaa kuitenkin olla tulossa lähiaikoina muutos, sillä juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmän uudistusta pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt, että myös vesipullot liitettäisiin verolain piiriin.

- Vesipullojen poikkeavalle verokohtelulle on vaikea löytää perusteita. Ympäristön kannalta sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, mitä pakkaus pitää sisällään, valmistelutyöhön osallistunut valtiovarainministeriön finanssisihteeri Petri Malinen sanoo.

Valmistajat: Vesi on herkkää

Juomapakkausten verouudistuksen toivotaan etenevän eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Valmistajat vetoavat veden herkkyyteen. Lähdevesivalmistajien keskuudessa ehdotus verouudistuksesta on herättänyt ymmärrettävästi ankaraa vastarintaa. Nykyisen verotason mukaan kertakäyttöisistä juomapakkauksista, jotka eivät kuulu mihinkään kierrätysjärjestelmään, rokotetaan peräti 67 senttiä litralta. Välttyäkseen kokonaan verolta lähdevesivalmistajien pitäisi siirtyä käyttämään kivennäisvesien ja virvoitusjuomien tuottajien tavoin uudelleen täytettäviä panttipulloja, jotka on vapautettu lisäverosta ympäristöperustein. Lähdevesivalmistajien mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä kyseessä on niin herkkä aine, ettei sitä voida pakata kierrätettävään pulloon.

- Pilaantumisriski on liian suuri. Lähdevesi tarvitsee aina neitseellisen pullon, Finn Springin markkinointijohtaja Petteri Laiti sanoo.

Valtiovarainministeriön Malinen tosin arvelee, että viime kädessä kyse on rahasta.

- Alun perin vesiä verotettiin niiden kivennäispitoisuuden mukaan, ja ennen kuin kaikki luonnonkivennäisvedet reilu kolme vuotta sitten vapautettiin kokonaan haittaverosta, markkinoilla oli myös uudelleen täytettävissä pulloissa myytäviä vesiä, jotka sittemmin ovat kadonneet kauppojen hyllyiltä. Pienille tuottajille tämä on ennen kaikkea kustannuskysymys, sillä kierrätysjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen on kallista, Malinen sanoo.

Tämän lisäksi merkitystä saattaa Malisen mukaan olla myös mielikuvilla.

- Osa tuottajista sanoo lähdeveden puhtaan imagon kärsivän siitä, että kiertävät pullot saattavat olla kolhiintuneita ja naarmuisia.

Tulevaisuuden vaihtoehtoja

Tuottajat vaativat nollaveroa. Uudelleen täyttämisen vaihtoehto on, että vesipulloissa käytetty PET-muovi kerättäisiin Ruotsin mallin mukaisesti talteen ja hyödynnettäisiin raaka-aineena samaan tapaan kuin tölkit. Tällöin niistä perittäisiin nykytason mukaan 16 senttiä haittaveroa litralta. Valtiovarainministeriön työryhmä on ehdottanut veron alentamista 8,5 senttiin. Valmistajia tämäkään ei vielä tyydytä, vaan ne ovat vaatineet, että jos kierrätysjärjestelmä perustetaan, myös raaka-aineena käytettäviä pullojen pitäisi selvitä nollaverolla.

- Muovi ei ole raaka-aineena läheskään yhtä arvokasta kuin alumiini, ja siksi muovipullojen verotuksen pitäisi keventyä huomattavasti nykyisestä ennen kuin niiden talteen kerääminen olisi kannattavaa, tölkkien keräämisestä huolehtivan Suomen palautuspakkaus Oy:n Palpan varatoimitusjohtaja Tapio Lehtinen perustelee.

Pienpanimoilta ajatus PET-pullojen keräysjärjestelmän perustamisesta saa innokasta kannatusta, koska se avaisi niille väylän virvoitusjuomamarkkinoille, joille pyrkiminen nykyään on tyyristä niin sanottuun pullopooliin liittymisestä koituvien investointien vuoksi. Ympäristöministeriössä pelätäänkin, että uudistus johtaisi osin ojasta allikkoon: samalla kun kertakäyttöisten pullojen käyttö vähenisi, raaka-aineena hyödynnettävien pullojen markkinaosuus todennäköisesti kasvaisi uudelleen täytettävien kustannuksella. Lisäksi materiaalina hyödynnettävien pakkausten nollavero kasvattaisi mitä todennäköisimmin myös tölkkien käyttöä merkittävästi. -Tämä olisi kaikkea muuta kuin toivottavaa, sillä elinkaaritutkimusten mukaan uudelleen täytettävät pullot ovat ympäristön kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto, ympäristöministeriön ylitarkastaja Juha Koponen sanoo.

Pullovesi kelpaa

AC Nielsenin keräämien tietojen mukaan suomalaiset ovat ostaneet jo pelkkää lähdevettä vuoden aikana yli 5,6 miljoonalla eurolla ja kaikki kivennäisvedet mukaan laskettuna pullotettuihin vesiin pistetty summa kohoaa kymmenkertaiseksi. Koposta ihmetyttää, miksi vettä ylipäätään pitää kantaa kalliilla kaupasta maassa, jossa vesijohtovesi on niinkin korkeatasoista kuin meillä.

- Miksei yhtä hyvän makuinen hanavesi kelpaa, Koponen hämmästelee.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.